U:gin vanha terveyskeskus 23.1.2026. Terveyskeskuksen elinaikana kaupungin asukasluku on pudonnut yli 3500 asukkaalla. Joka viides on siis lähtenyt, jonnekin, vuoden 1980 jälkeen. Mistä se kertoo ja mihin tilaan kaupunki on menossa?

Tuut tuut tuut, kuuluu ensin soittajan puhelimesta. Yllättäen tuttuun numeroon vastaakin automaatti: 
"
Valitettavasti kuntien valtionosuuksien jako- ja maksatusjärjestelmä on suljettu. Kuntien pitää tulla toimeen nyt omillaan. Muistutamme teitä arvoisa kunnan viranhaltija tai päättäjä, että kuntien suurimpia menoeriä ovat erityisesti koulut, varhaiskasvatus, rakennetut kiinteistöt, kunnallistekniikka ja väylät. 
Vastaavasti kunnat saavat tuloja kunnallisverosta, yritysten maksamasta yhteisöverosta, kiinteistöveroista, valtionosuuksista sekä erilaisista myynti- ja vuokratuloista unohtamatta pääsymaksutuloja.
Osaan tulokertymistä teillä on mahdollista vaikuttaa kunnan omilla päätöksillänne. 
"

Puhuttelu on loppu. Automaativastauksen saanut soittaja menee sanattomaksi ja alkaa vihdoin miettiä. Miten menojen ja tulojen hallinta onnistuu Uudessakaupungissa? Nyt on perattava mennyttä ja ennustettava tulevaa.

Asukasluvun huippuvuonna 1988 U:gin lukema oli peräti 18463. Oli nousukausi. Autotehdas paisui. Vielä tuolloin itsenäiseen pieneen Kalantiin rakennettiin jopa oma yläaste -yksi Suomen ihmeistä monien koulumaailmaa tuntevien mielestä.

Suomen markka devalvoitiin syksyllä 1991. Sitten kaatui Neuvostoliitto. Autotehdas horjahti pahasti. Vuonna 1993 Suomi ja etenkin Uusikaupunki putosi montuun: joka kolmas ukilainen työikäinen oli vailla työtä! Kaupungintalolla alkoivat karsintatoimet. Suomesta tuli EU:n jäsen 1995. Nokia alkoi nostaa Suomea lamasta.

Yksi vanhoista U:gin maamerkeistä kaadetaan ja puretaan kevään 2026 aikana. Monelle uusikaupunkilaiselle tuttuja vesitornin joulukynttilöitä ei enää nähdä. 

U:gin karsintapolitiikkaa on jatkettu tavalla tai toisella yli 30 vuotta. Mutta mitä on karsittu? Pieniä kouluja, muutama päiväkoti. Seikow muutettiin päiväkodiksi ja museon varastoksi. On purettu vanha kaupungintalo Lidlin alta. Myyty kaksi asuin-/liikerakennusta Sorvakon sillan vierestä. Purettu Wintterin tieltä yläaste, ala-aste ja uimahalli. Vanha terveyskeskus on jo raunioina, kohta purettu. Seuraavaksi kaadetaan vanha vesitorni. Purkujonossa ovat edelleen A-sairaalan matala siipi ja Kalannin ala-asteen rakennukset.

Mitä uutta on tehty? Rakennettu teollisuushalleja satamaan, Pajalaan ja Salmelle. Ostettu vanhan telakan kiinteistöt ja asuinrakennukset Pakkahuoneen vastapäätä Sorvakosta Tokmannin maa-alueen vaihtokaupassa. Ostettu entinen Esko-holvin liikekiinteistö Aliseltakadulta, ostettu A-sairaala Mörnen vierestä, rakennettu purettujen koulujen tilalle Wintteri ja tekonurmi Pietolaan. 

Mikä on ehkä kummallisinta, kaupungin työntekijät ovat pääosin pysyneet suojassa. Vuoden 2022 alussa startannut soteuudistuskaan ei ole juuri muuttanut kaupungin henkilöstörakennetta. Johtajisto on pysynyt edelleen lukumäärältään samana kuin ennen soteuudista. Vieläkin uskottiin autoteollisuuden jatkuvaan työllistävään voimaan. Elinvoimaan? Miten kävi? 

Käyttömenoihin selkeästi vaikuttavia karsintoja ei ole juuri listattavaksi. Ikäviä päätöksiä kun on vaan siirretty vuosi vuosien perään eteenpäin. Nyt on sitten pakko edessä. Autotehdas romahti viime syksynä- siis tehtaan alueelle tuoma elinvoima työllisyyden näkökulmasta. Nyt alueen työttömätkin ovat kaupungin kontolla. Sakkomaksusäkin paino kasvaa. Kuinka kauan sitä pystytään kantamaan tekemättä selkeitä karsintoja? Mitä sanoikaan valtionapuja jakavan puhelinpalvelun vastaaja?

Marraskuussa 2025 U:gin asukasluku oli ennakkotiedon mukaan vain 14804 asukasta. Vajaan 40 vuoden saldo yli 3500 miinusta asukasluvussa! Noin joka viides Ukin asukas on vaihtanut maisemaa, jonnekin. Voiko näin suurta pudotusta kaupungin kassa ja rahkeet enää kestää? Negatiivinen muuttoliike kun leikkaa verotulojen kasvua ja väestön poikkevan nopea vanheneminen nakertaa myös verotulokertymää koko ajan enemmän. Maailman epävakaa tila nopeuttaa myös osaltaan kunnan kukkaron tyhjenemistä. 

Liian usein unohtuu, että Uusikaupunki on useiden kuntaliitoksien vuoksi iso kaupunki pinta-alaltaan. Mitä enemmän kunnallistekniikkaa, maita, rakennuksia ja väyliä omistat ja hallitset, sitä enemmän joudut kerämään rahaa omaisuutesi ylläpitoon jos sen arvon haluat säilyttää.

Mitä U:gissa tapahtuu? Yrittääkö kaupunki vähentää menoja vai lisätä tuloja?
Esimerkkejä. Kaupunki näyttää elävän edelleen kaupunkikeskustan koristamisen nuorassa. Nyt peräti kolmella suunnalla.

Ensinnäkin keskustan kivijalkakauppoja ajetaan kasvavassa määrin kaupungin itäiseen keskukseen, joissa ovat jo suuret marketit, apteekki ja alko. Viime keväänä itäiselle alueelle varattiin vielä uusi maa-aluekin suunniteltavaksi uudelle kilpailevalle marketille. Onhan vähenevä väki jo löytänyt itäkeskittymän palvelut aina Laitilaa myöden. Keskuskadulle ei juuri kulkijoita enää riitä, vaikka kivipintaa ja koristuksia taannoin Alisellekadulle siloteltiinkiin.

Toiseksi kaupunkikeskustasta ja torin nurkilta notkumasta kulkijat ajetaan myös Wintteriin erikoisen väljiin tiloihin. Niinhän Wintteriä on mainostettu: kaikkien uutena olohuoneena! Onnistutaanko tässä?
Kolmanneksi kaupunki on tämän alustuksen kirjoitushetkellä ostamassa tyhjäksi jäänyttä kerrostalotonttia Rantakadulta kaupunginlahden rannalta.

Miksi? Jäihän itäisellä alueella neljän kerrostalon alta räjäytetyn korttelin rakentaminenkin jo kerrostalojen rakennuttajan konkurssin vuoksi kesken ja nyt alue on sokkelitorsoineen kaupungin kontolla. Käykö Rantakadulla samalla tapaa sillä erotuksella, että tontille ei rakennetakaan mainostettua kovan rahan kerrostaloa? Miten toimivat kaupungin asuntomarkkinat? Seuraavastiko: Joudut myymään vanhan omakotitalosi tai ison osakehuoneistosi 100000 eurolla ja ostaisit 300-400000 eurolla kaksion tai kolmion uudesta kerrostalosta? Toimiiko ihminen näin?

On väitetty, että U:gin omistamien ja vuokraamien rakennusten ylläpidettävä määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka rakennusten purkamista ja myymistäkin on jo vähän harjoiteltu. Hetkinen! Ylimääräisestä taakasta pitää päästä eroon eikä kasvattaa taakkaa lisää! Ihan kohta sitä ei jakseta enää kantaa.

Kummajaisia riittää. Kalannissa kaikki koulurakennukset ovat jossain selittämättömässä sisäilman odotustilassa ja koulutyötä harjoitetaan parakeissa. Mörnessä on oma sisäilmaongelmansa eri kerrosten välillä kuten Raatihuoneella.  

Mitä on edessä? Eri tietojen mukaan kuntaliitos. Siinä yhdistetään koulutoimi, varhaiskasvatus ja tekninen toimi. Liitoksissa johtajapaikat yhdistetään. Tulee apulaisjohtajat, tietyt virkoihin liittyvät irtisanomissuoja-ajat etenkin johtaja- ja päällikkötason vakansseille. Käytännössä kun liitettyjen kuntien asukasmäärä kasvaa, niin em. palkat nousevat. Joillekin voidaan räätälöidä kultainen kädenpuristus, mikäli kuuluvat määrätyn johtajasopimuksen piiriin. Melko nopeasti eli alle vuoden sisällä liitoksesta käy niin, että suoritusportaan työntekijöitä aletaan vähentää.  

Asian vakuudeksi on hyvä tietää, että kuntajakolain mukaisesti valtiovarainministeriö voi kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta tai muusta perustellusta syystä määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen.

Kuntajakoselvitys voidaan määrätä toimitettavaksi

a) ministeriön omasta aloitteesta,

b) kunnan esityksestä tai

c) jos vähintään 20 % kunnan äänioikeutetuista asukkaista tekee esityksen asiasta.

Kai jo arvaatte, mikä ohjaa Ukin kaupunkia eteenpäin koko ajan voimakkaamin tämän vuosikymmenen loppupuoliskolla? Se ei ole U:gin kaupungin tapauksessa riittävä määrä äänioikeutettuja (c). Kaksi jää jäljelle eli?

Vai uskotko edelleen, että kaupungin poliitikot voivat jatkaa edelleen tekemättä tuntuvia leikkauksia palvelurakenteisiin kuten olla koskematta kaupunkikeskustan ja Kalainnin kouluihin ja päiväkoteihin?

"Uudenkaupungin Sanomien kysely oli verkossa 26.3.–4.4. Kyselyyn tuli 136 vastausta.

Kyselyyn vastanneista 33 kertoi harkitsevansa muuttoa muualle."

Nyt loppusyksyllä U:gin kaupungin ykkösvirkamies haki julkisesti jo toista työpaikkaa kaupungin ulkopuolelta. Tällä kertaa Satakunnasta maakuntajohtajan paikkaa. Erikoista asiassa oli ainakin se, että tiettävästi maakuntajohtajan tilipussi on pienempi kuin Ukin kaupunginjohtajalla nyt ja työmatkakin olisi pidentynyt 5 minuutista yli tuntiin. Tätä maakuntajohtajan työpaikkaa ennen kuusi vuotta sitten hän haki Salosta kaupunginjohtajan töitä.

Mainitusta maakuntajohtajan työstä oli kiinnostunut myös kaupungin elinkeinotoimenjohtaja. Hänenkin työmatkansa olisi pidentynyt rutkasti, mutta palkkaan olisi tullut ehkä korotus. Ukista hakeuduttiin siis oikein kunnolla, tuplamiehityksellä, Satakunnan johtopallille. Ei onnistunut.

Muualta töitä etsinyt on myös Ukin kaupungin tekninen johtaja, joka on hakenut nyt viimeiseksi Mynämäen kunnanjohtaksi. Tätä ennen hän haki Naantalin tekniseksi johtajaksi reilu neljä vuotta sitten. Jälkimmäiseen tehtävään häntä ei valittu.

Alkusyksystä U:gin kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja valittiin Satakunnan hyvinvointialueen sote-johtajaksi. Sotemuutoksen vuoksi Ukin kaupunkiin ei enää haettu uutta korvaavaa johtajaa.

Ukin kaupungin henkilöstöjohtaja lähti kaupungin palveluksesta Raisioon vastaaviin töihin viime vuoden kesällä. Uusi henkilöstöjohtaja aloitti Ukin kaupungilla viime vuoden syksyllä.

Reilu kuusi vuotta sitten Ukin kaupungin talousjohtaja haki vastaavaa työtä Nokian kaupungilta.

Samoihin aikoihin Ukin kaupunginarkkitehti haki Porin kaupunkisuunnittelupäälliköksi. Kumpikaan heistä ei tullut valituksi.

Miksi U:gin kaupungin johtajatason ja virkakunnan johtoryhmään kuuluvia työntekijöitä hakee jatkuvasti pois U:gin kaupungin palveluksesta? On hyvä muistaa, että jo nyt kaupungin on vaikeaa rekrytoida uusia työntekijöitä. Ovatko jatkuvat johtavien viranhaltijoiden hakuprosessit tahranneet U:gin kaupungin maineen työnantajana?

Onko kaupunginhallituksen sekä -valtuuston pikaisesti ja aiheellista vahvalla kädellä puuttua tilanteeseen, joka nostaa U:gin kaupungin säännöllisen toistuvasti ikävään julkisuuteen? Kaupunkihan kaipaa nyt jos koskaan sitä pitovoimaa, josta monet mainitut johtoryhmänkin jäsenet ovat usein muistuttaneet. 

Miten on? Onko vain odotettava, että joku huolii pois kaupungista halajavia virkajohtajiamme? Arvioita ja ratkaisuja edellisestä kehityksestä kaivataan nyt, kun kaupunki on ilmeisesti ja tosiasiassa kuitenkin ajautumassa kohti kuilun reunamia tai jäävuorta. Koska se Ukin kaupungin momentum on ja mikä se on? Kertokaa. 

Nyt olisi kaupungin, jo valmiuslainkin ohjeistamana, aiheellista varautua tuleviin laihoihin vuosiin. Mutta miten Uusikaupunki on varautunut mahdolliseen kriisiin, onko tehty konkreettisia toimia tai edes suunniteltu niitä kansallisen hädän varalta?

Ukrainalaisten tukemiseksi kaupunginhallitus päätti antaa 10 000,00€ yhteisistä verovaroista. Samalla kaupunki katkaisi suhteet Novgorodiin ja julisti kaiken venäläisen pannaan. Tuntuu kuitenkin siltä, että kaupunginhallitus on unohtanut uusikaupunkilaiset vai oletteko havainneet ohjeistusta tai suunnitelmia pahimman varalle?

On itsestään selvää, että pelkästään sähkön ja polttoaineiden hintojen jopa jo nyt tuplaannuttua ja niiden seurauksena lähes kaiken muunkin välttämättömän alati kallistuessa, kaupungissa omilla tuloillaan pärjäämättömien määrä kasvaa satoihin, jopa tuhanteen. Kallistuvia elintarvikkeita on edelleen ostettava, sen pienituloisemmankin.

Lukuina voi pyöritellä seuraavia tuloja ja menoja: Vuonna 2019 U:gin asukkaiden keskitulot olivat noin 24537 euroa ja mediaanitulot noin 23033 euroa. 

Voit laskea, paljonko em. vuosituloista jää verojen jälkeen ylimääräiseen kuluttamiseen - siihen ostovoimavaraan, jolla Ukissa saadaan säilytettyä erikois- ja kivijalkakaupat? Kun perustoimintojen ylläpitoon (tavanomaiseen asumiseen, elintarvikkeisiin, lainakorkoihin, lämmitysenergiaan, polttoaineisiin, työmatkoihin, vakuutuksiin) menee koko ajan entistä enemmän rahaa pienistä tuloista, niin ylimääräistä rahaa ei jää ylimääräiseen kulutukseen. Mitähän tästä seuraa pienellä paikkakunnalla?

Kun katsomme esimerkin vuoksi kaupunginhallituksen pöydän ympärillä istuvia päättäjiä, tunkee väkisinkin mieleen miete, että kuinka tuo hyvätuloisten valikoitu kuppikunta voi asennoitua ukilaisten kasvavan vähävaraisen väestön nykyiseen osaan tai pahimmillaan tulevaisuudessa heitä koettelevaan nälkää, kylmyyttä ja kurjuutta sisältävään tulevaisuuteen? Mitä mieltä sinä olet tavasta, jolla Uudenkaupungin päättäjät valmistautuvat mahdolliseen kriisiin?

Jos ruokatarvikkeet kallistuvat oleellisesti, niin se näkyy pienituloisten ruokapöydissä. Meillä ei ole yhtään omaa suurkeittiötä kaupungissa siltä varalta, että tavanomainen ruoka saattaa lähes loppua tulevana talvena moneltakin lapsiperheeltä. Toimiiko energiahuolto tulevana talvena, mikä terveydenhuollon todellinen tila nyt koronakriisin edelleen jatkuessa ja hoitajalakkojen uhatessa?

Uskotko, että kaupungin virkamiesten tueksi on luotu sellainen salainen toimintamalli, joka vie kaupungin ja sen asukkaat läpi pahimmankin kriisin?

Uskotko, että lähes kaikkeen on varauduttu, mutta paniikin välttämiseksi turvatoimenpiteitä ei ole julkaistu? Miten oli huoltovarmuuden tila koronakriisin alettua? Löytyikö valtakunnassa väestölle maskeja ja hoitohenkilökunnalle suojavaatteita?

Minkälaista tulevaisuutta odotat kaupungille? Voiko käydä niin, että Alistakatua edelleen kivetetään tuontikivillä ja rantaa lankutetaan, kun nälkäisin osa kaupunkilaisista värjöttelee kylmissä kodeissaan vailla riittäviä terveyspalveluita? Mikä on sinun visiosi tulevista vuosista ja etenkin talvista? 

On hyvä muistaa, että inflaatio vaikuttaa käytänössä lähes joka asiaan. Lähes kaikki kallistuu. Muistetaan, että kaupungin taloudenpito perustuu verotuloihin. Uudenkaupungin verorahoitus (tulot) oli 5617 euroa asukasta kohti vuonna 2019, kun koko maan keskiarvo oli 5749 euroa. Jo tätä taustaa vasten pitäisi kaupungin päättäjien kellojen soida. Jo vuonna 2019 kaupunki oli maan keskiarvoa alempana.

Valtionosuudetko Suomen kunnilleko ovat nousussa? Vai meneekö valtion rahat huoltovarmuuden takaamisen kasvaviin kuluihin: asehankintoihin, ruokatuotannon tukemiseen, kasvaviin lainakuluihin, nouseviin sotekuluihin?

Näköpiirissä ei ole hyviä ennusteita. Kaiken tämän, mitä ukilaiset nyt kaupunkilaisina yhteisesti omistaa, viipaloidaan vuoden 2023 alusta ylikunnalliselle sotealueelle siirtyviksi ja Ukin ylläpitoon jääviksi menoksi. Ne molemmat ovat kaupungille oikeita menoja, jotka pitää tuloilla kattaa. Mutta mistä ja miten niitä tuloja kerätään, kun valtion, kuntien ja asukkaiden verotulot eivät nouse lähimainkaan samaa vauhtia kuin pakollisten menojen yhteismäärä. Onko Ukin turmaksi muodostumassa sote, sota ja sihy?

Lisätty:

Vuoden 2022 talousarvio ja vuosien 2022 - 2024 taloussuunnitelma (esitys)

Mitä täältä verhojen takaa uusikaupunkilaisille paljastuu?

Vaalien alla luvattiin muutosta Uuteenkaupunkiin. Mutta miltä videolta katsottuna muutos näytti ensimmäisessä valtuuston kokouksessa, kun kukin puhuja vuorollaan ylikorrektisti artikuloiden esitti asiansa. Toiveita ja kauniita alustuksia kuultiin. Pilvilinnojako?

Nyt ensimmäisestä hallituksen kokouksesta sitten kuullaan, onko muutoksen tuulista tietoakaan vai oliko lähes kaikki vaaleja edeltä puhe ja kirjoittelu tavanomaista vaaliproosaa vai -potaskaa. Vähän jäi toki valtuustolta ei julkisuuteen- paikkoja jaettavaksi hallituksellekin. Paikkajaot menevät varmasti tuttuun tyyliin mulle sulle ja pienille muruset!

Erityinen näytön paikka hallitukselle tulee Vihreästä talosta, johon muutto siirtyy jälleen. Ilmeisesti Suomen säännöksistä tietämättömät rakentajat ovat töhrineet hammashoitolan kalustoa ja muuta aineistoa. Muuttopakattuja tavaroita on jo vahingoittunut. Tästä aiheutuu taas viivettä ja kuluja!

Kuka nämä kulut maksaa? Yleensä myöhästymisen maksaa rakentaja, mutta Uudessakaupungissa Vihreän talon tapauksessa tämä on ollut päin vastoin. Mitä enemmän rakennus myöhästyy, sitä enemmän kaupunki ja etenkin kaupunkilaiset maksavat kiinteistön omistajalle. Muutto uusiin tiloihin on viivästynyt jo useita kuukausia ja syyksi on tarjottu koronaa ja materiaalien toimitusvaikeuksia. Nämä syyt eivät pidä paikkaansa!

Kuka tätä terveystoimen rakentamista ohjaa, valvoo ja hyväksyy kaikki selitykset ja myös kustannukset? Vihreä talo ei ole ainoa murheenkryyni entisen piirimielisairaalan alueella. Siellä muhii erinäisiä ongelmia niin niiden erivärisissä rakennuksissa, käyttäjissä ja myös omistajissa.

Käykö niin Vihreä talon kuin A-sairaalan kohdalla niin, että sopimusten mukaiset työt valmistuvat vasta valtakunnallisen soteratkaisun tullessa voimaan. Siihen saakkako mainittujen rakennusten käyttäjät hakevat väistötiloissaan uusia väistötilahuoneita naapureista, rakennusten eri kerroksista ja väistelevät vuotoämpäreitä, pölyltä muoviseinillä eristettyjä vastaanottohuoneita, peruuttelevat ja siirtelevät tulevaisuuteen asiakkaille jo annettuja hoito- ja vastaanottoaikoja? Tätäkö on uusikaupunkilainen terveydenhoidon arki?

Jatkuuko sama tahi edellä kirjoitettu edelleen, maanantain hallituksen kokous näyttää sen suuntaa. Muistammehan, että lain mukaan, kaupunginhallituksen yksi päätehtävistä on kaupungin taloudesta vastaaminen. Ei tuhlaamisen jatkaminen!

Vaaleissa kaupunkilaisista alle puolet äänesti ja persut voitti 4 paikkaa, kokoomus saalisti 3 paikkaa ja Kari Koski keräsi pottiinsa 639 äänellä äänikuninkaan tittelin. K. Kosken menestys torjui SDP:n tappion, joka kutistui yhden paikan menetykseen. SDP 13, Kok. 11, Kesk. 9, Ps 6, Vas. 2 ja Pro 2, siinä seisoo aloittavan valtuuston voimasuhteet. Näyttää siis selkeältä oikeisto 26 - vasemmisto 17.

Ainahan asioilla voi spekuloida, joten mitä mieltä Sinä olet valtuustosta ja vaalituloksesta. Uusikaupunki sai runsaasti uusia päättäjiä niin täysin uusia kuin uusvanhoja kuten Juha Aaltosen ja Java Valkosen. Nyt Kari Koskellalakin on vihdoin oma yksi ääni mahdollisessa äänestystilanteessa. Sen sijaan kansa ajoi vaaleissa hänen vanhan tukimiehensä Heikki Walan marginaaliseen asemaan.

Alkaako viimeinkin päättäjien välillä oikea avoin keskustelu- ja yhteistyökulttuuri, missä menee valtuutettujen sihyrintaman raja ja onko jotain vaikutusta sillä, että kaupunginjohtaja Atso Vainio sai uudet pomot?

Valtamedian valitessa puolensa ja sekaantuessa vaaleihin sekä päätöksentekoon pahimmillaan väärää tietoa jakaen, jäi vapaa mielenilmaisu ja keskustelu blogien sivuille. Kunnioitetun Harto Forssin blogi nousi tietoa jakavilla alustuksilla Uudenkaupungin merkittävimmäksi paikallisia asioita käsitteleväksi keskustelufoorumiksi, jossa jokainen sai vapaasti lisätä keskusteluun faktatietoa ja kertoa näkemyksensä kaupungin asioiden hoidosta.

Arvostetun vapaan keskustelun puolustajan Harto Forssin poistuessa keskuudestamme, jäi kaupunkimme keskusteluun vapaan blogin menevä aukko. Tätä aukkoa tämän blogin on tarkoitus täyttää mahdollisuuksien mukaan. Blogin taustalta ei löydy kaupungin päättäjiä vaan tavallisia kaupungin asioista kiinnostuneita kaupunkilaisia. Tästä johtuen, emme pysty tarjoamaan samanlaista tietoa kuin Harto Forss, ketä istui päättäjien pöydässä. Tästä johtuen tämä blogi on paljolti kommentoijien tietojen varassa.

Blogia ylläpitävät uusikaupunkilaiset haluavat pysyä tuntemattomina, koska Uudessakaupungissa asioista tapahtuva keskustelu kääntyy liian usein henkilökohtaisuuksiin meneväksi riidaksi, joka puolestaan vesittää faktoihin perustuvan asiallisen debattin. Blogin ylläpitäjillä ei ole muuta tarvetta, kuin synnyttää ja ylläpitää vapaata keskustelua, johon jokainen kaupunkilainen voi nimellä tai nimettömänä osallistua. Mikäli taustahenkilöillä olisi tavoitteita ryhtyä kuntapoliitikoiksi, kaipa he nimellään käyttäisivät tätä blogia nimensä esiin tuoden ponnahduslautanaan vallan kahvaan, sillä onhan tässä blogissa päivittäin useita satoja ja viikoittain tuhansia käyntejä.

Kiitämme blogin lukijoita, kommentoijia sekä blogia muissa medioissa markkinoivia henkilöitä osallistumisesta blogitalkoisiin, jolla pyrimme tarjoamaan yhden keskusteluvaihtoehdon kaupunkimme normaaliksi muuttuneen valtamedian ohessa. Toivomme vapaan keskustelun jatkuvan edelleen niin nimellä kirjoittavien kuin anonyymien voimalla. Voisiko seuraava keskusten aihe liikkua vaikkapa torille kaavailtuun 240 000 euroa kustantavaan laululavaan. Olisiko Sinulla muuta käyttöä tuolle rahalle?

Sihy on niellyt lähes kaiken toimintakyvyn etenkin tekniseltä virastolta, elinkeino-osaltolta, kaupungin johtoryhmältä, sulkenut silmät ja ummistanut korvat kaupungin ylimmiltä päättäjiltä.

Satoa aletaan nyt korjata keskellä kenties pahinta koronapandemian vaihetta keväällä 2021. Kaupungissa moni asia seisoo, jumittaa, tökkii, paisuu. Eskaloituu!

Kaupungissa on eräänlainen hälytystila ilman koronaakin. Siitä listaus:

• Kalannin kaikki koulut ovat sisäilmaongelmaisia. Osa niistä on selkeästi jo maallikonkin mielestä purkukunnossa!
• Sihyn alta purettavaksi päätetyt koulut ja uimahalli eivät olleetkaan sisäilmaongelmaisia Kalannin kouluihin verrattuna. 
• Purettavaksi päätetyn terveyskeskuksen väistötilat, ostettu a-sairaala ja vuokrattava vihreä talo, osoittautuivat huomattavasti kalliimmiksi korjata, mitä päättäjille annettiin ymmärtää. 
• Pääkirjaston väki on evakossa ainakin puoli vuotta ilmoitettua kauemmin, sisäilmaongelmien vuoksi.

Mihin nämä listatut vaikuttavat ja mikä on tilanne nyt? 

Niin Kalannin kouluissa opiskelevat kuin työskentelevätkään eivät tiedä, miten heidän kouluasiansa etenevät? A-sairaalaan ja vihreään taloon terveyskeskuksesta evakkoon lähtevät työntekijät eivät vielä tiedä, koska on muuttopäivä. Lomia ollaan siirretty ja niitä voidaan joutua siirtämään taas. Muutopäivät, mitkä ovat tuotu julki alkuvuonna, ovat siirtyneet kuukausia! Pääkirjastonkaan väistötiloissa olon pituutta ei vielä tiedetä. Remontti ei ole edes alkanut vielä!

Mitä tämä "kokonaisvaltainen" kiinteistöjohtaminen tarkoittaa?

Näissä mainituissa tiloissa niiden työskentelevät ja tiloja käyttävät ukilaiset asiakkaat altistuvat etenkin eri hengitystiesairauksille korjausta, niiden valmistumista tai parempia väistötiloja odotellessa. Jos rakennuksen huono sisäilma alkaa aiheuttaa terveyshaittoja, on tilanne kehittynyt jo turhan pitkälle. Oleilu liian pitkään ja riittävän "mikrobikyllästetyssä" ilmassa voi laukaista pysyviä hengitys- ja hermostosairauksia. 

Vaikka sairauksien syy-seuraussuhteiden arviointi on erityisen haastavaa, niin riskit ovat suuret. Mitä maksaa ukilaisen lapsen tai työntekijän pysyvä sairastuminen? Mitä jos näitä sairastumisten kustannuksia tulee Ukin kaupungin maksettavaksi vaikka 50 kappaletta? 

Maksaako kaupunki pysyväishaitoista ja osittaisista työkyvyn mennettämisistä miljoonakorvauksia hetken päästä? Lasketaanko tämä sihyn syyksi ja etenkin jos Ukin päättäjille annettiin muunneltua totuutta Pohitullin ja Viikaisten koulun ja uimahallin korjaus- ja muutoskustannuksista neljä vuotta sitten? 

Mitä mieltä sinä olet, mihin tämä johtaa?

Vai johtaako tätä kukaan? 

Tuoko tämä suurten kiinteistöjen terveysturvallisuus-tilanne lisää pito- vai työntövoimaa Ukille?

Asiakirjan tekstistä selviää täsmällisiä lukuja kuluista, menoista, menetyksistä ja riskeistä (tosin arvioita!). Niillä on kuitenkin, poikkeuksellisesti, täsmällinen tasa-miljoonahinta. Kenen ilmoittamia?Sihyn kerrotaan maksavan 150 M€! Sen sijaan oman (U:gin kaupungin) työn arvoa sihypanostukseen tän mennessä ei ole pystytty laskemaan tarkkaan: siinä on miljoonan euron vaihteluväli, 3-4 M€. Miksi?

Kysymyksiä: onko kaupunkilaisille, päättäjille ja medialle annettu vääriä kustannustietoja? Jos on, niin miksi? Missä kouluissa (tarkemmin) on ollut vakavia sisäilmaongelmia, Pohitullin vai Viikaisten koulun rakennuksissa -molemmissako? Miksi niitä sisäilmaraportteja tai tietoja niistä ei ole toimitettu päättäjille? Mistä raportista selviää uimahallin sulkeminen viimeistään kolmen vuoden päästä?

Tähän kerrottuun Mörnestä ilman kaupungin vaakunia ja asiakirjapohjaa lähetettyyn asiakirjaan liittyen mielenkiintoinen ja harvinainen nyanssi on sekin, että hallinto-oikeus jalkautuu perehtymään alueeseen, jolle sihyä kaavaillaan.  Perjantaina 12.2.2021 klo 11.00 alkavaan katselmukseen on kutsuttu valittajat ja kaupungin edustaja, lisäksi Turun museokeskuksen / Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajille varataan tilaisuus osallistua katselmukseen.

Sopiikin kysyä, onko valtuutettuja tarkoituksellisesti johdettu harhaan antamalla heille virheellistä tietoa sihykustannuksista. Täytyykö sihy käsitellä uudelleen valtuustossa sen todellisten, jo tiedossa olleiden, kustannusten pohjalta? Saako valtuutetuille valehdella? Kuka tai ketkä ovat, ihan oikeasti, vastuussa syntyneestä sihyn viivästymisestä? Entä käsiteltiinkö YIT:tä tasapuolisesti kilpailutuksessa? Ole hyvä ja lue oheinen kirje ja kerro oma näkemyksesi asiasta.