Ukin keskustan kupeessa sijaitsevan, kaupungin suurimman työnantajan, Valmet Automotiven, taustalta löytyy huomattava kiinalainen omistaja: Contemporary Amperex Technology Limited (CATL). Se on yksi maailman johtavista sähköajoneuvojen akkujärjestelmien ja energiavarastojen suunnittelijoista ja toimittajista.

CATL:n akkutekniikkaa käyttävät mm. PSA, Hyundai, Honda, BMW, Daimler AG, Tesla , Toyota, Volkswagen ja Volvo. Maailman johtavat autonvalmistajat ovat, siirryttäessään sähköautotekniikkaan, riippuvaisia Ukin autotehtaan merkittävän omistajan tietotaidosta.

Tuoko autojen siirtyminen sähkökäyttöisiksi autotehtaallemme etulyöntiaseman esimerkiksi silloin, kun edullisten kiinalaisten sähköautojen vyöry käynnistyy EU-markkinoille? 

Reilu 50-vuotias U:gin autotehdas, jonka henkilöstömäärä oli jo vuoden 2018 lopulla yli 4500, on yksi Suomen vientiteollisuuden vetureista jo ilman autojen sähköistymistäkin - mitä se on akkuteknologian kehittyessä.

Toisaalla U:gin keskustan itäpuolella on suomalainen perheyritys, Vahterus, joka kehittää ja valmistaa raskaan teollisuuden lämmönsiirtimiä. 
Yritys perustettiin vuonna 1990 Vakka-Suomessa sijaitsevaan U:gin Kalannin Vahteruksen kylään, jonka mukaan se myös nimettiin. Vahteruksen tuotannon perusta on edelleen Kalannissa.

Ensimmäiset tuotantotilat sijaitsivat yhden yrityksen perustajan ja toimitusjohtajan, Mauri Konnun, kotipihan entisessä sikalassa. Kotiseuturakkaudesta kertoo, että nykyiset modernit toimitilat on nimetty kalantilaisten kylien mukaan.

Kolmen hengen start-up on kasvanut kolmessa vuosikymmenessä kansainväliseksi toimijaksi, joka työllistää yli 300 henkilöä Suomessa ja toimipisteissään Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Kiinassa, Ruotsissa, Tanskassa, Ranskassa, Australiassa ja Etelä-Koreassa. 

U:gin syväsatamassa, Hangon saaressa keskustan länsipuolella, toimii uudistuva ja kehittyvä, kohta 60-vuotias lannoitetehdas: Yara. Uudenkaupungin tehtaiden päätuotteita ovat lannoitteet ja typpihappo. 

Yara investoi taas, nyt Uudenkaupungin toimipaikan uuteen raaka-ainevarastoon. Investoinnin arvo on reilu 28 miljoonaa euroa. Varsinainen rakentaminen alkaa vuonna 2021 ja varasto otetaan käyttöön kesällä 2022.

Yara on vuosina 2008-2019 investoinut Suomeen yli miljardi euroa, josta Uuteenkaupunkiin 255 miljoonaa euroa. Investointien tavoitteena on parantaa turvallisuutta, tuottavuutta ja luotettavuutta. Merkittävimpiä viimeisiä investointeja ovat muun muassa Uudenkaupungin lannoitetehtaan laajennus.

Tänä vuonna investointien kokonaissumma Uudessakaupungissa on noin 16 miljoonaa euroa. 
Suurimmat investoinnit ovat nyt alkava raaka-ainevarasto, materiaaliosaston uudet konttori- ja sosiaalitilat sekä lannoitetehtaan kiertovesialtaiden parannustyöt.

Yaran U:gin tehdas työllistää suoraan noin 270 henkilötyövuoden (htv) verran ja toimipaikan arvioitu kokonaistyöllisyysvaikutus on lähes 1000 htv. 

Kaupunkimme teollinen perusta ei rajoitu mainittuun kolmeen teollisuuslaitokseen, vientiä harjoittavat myös mm. Uutechnic ja Elektro-Valo. Ne monipuolistavat kaupunkimme elinkeinorakenteen perustaa. Mainittuja yrityksiä ja niiden kansainvälisiä yhteyksiä tarkastellessamme Uudenkaupungin tulevaisuus näyttää ponnistavan vahvalta perustalta, sillä perustyöpaikkojen varmuus ei nojaa ainoastaan kotimaan tai maanosamme kysyntään vaan mainitut yritykset toimivat maailmanlaajuisesti.

Uudessakaupungissa on syväsatama, vuoden sisällä tänne pääsee sähköjunalla ja ensi vuonna myös valtatie 8 nopeutuu entisestään etelään uusien ohituskaistojen myötä. Liikenneväylätkin alkavat siis olla kunnossa.

Antavatko teollisen tuotannon perustyöpaikat huikean mahdollisuuden Uudenkaupungin hallitulle kasvulle?

Voisiko paikkakuntamme erikoisteollisuus myös mahdollistaa yritysten tarvitsemien työntekijöiden kouluttamisen Uudessakaupungissa?

Pitäisikö kaupungin toimijoiden olla enemmän yhteydessä sekä ryhtyä yhteistyöhön yliopistojen ja vastaavien laitosten kanssa, jotta saisimme tänne teollisuutemme tarvitsemaa korkeatasoista koulutusta?

Voimmeko yhdyskuntarakentamisen kaavapolitiikalla houkutella kaupunkiimme uusia hyvätuloisia veronmaksajia?

Pitäisikö kaupungin elinkeinosektorin pyrkiä kehittämään ja monipuolistamaan edelleen kaupunkimme palveluyritystarjontaa?

Onko Uudessakaupungissa matkailun tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetty riittävästi?

Kestävätkö peruspalvelumme tilaratkaisuiltaan ja laadultaan tulevaisuuden kasvuhaaveet?

Onko sihy loikka parempaan tulevaisuuteen?

Onko kaupungissa toimittu riittävästi elinkeinoelämän kehittämisen ja monipuolistamisen suhteen?

Miten Sinä kehittäisit yli 400-vuotiasta, ainutlaatuista puutalokaupunkia? Kaupunkia, jossa on rantaviivaa yhtä paljon kuin Suomella on pituutta ja pinta-alaa enemmän kuin Turussa?

Lähteitä: Yritysten www-sivut.