Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä


perjantai, 13. marraskuu 2020

Virkaeläke edessä: ensin tori ja Alinenkatu kuntoon

Budjetti_2020kansi.jpg?1605302295

Enin osa kaupungin johtoryhmän virkamiehistä on eläkeiässä tällä vuosikymmenellä. Osa heistä ikänsä puolesta jo kahden vuoden sisällä. Lisäksi kaikki johtoryhmän jäsenet ovat hakeneet muualta töitä. Miksi?

Mihin johtoryhmään kuuluvat sitoutuvat? Heidän pöydiltäänhän valmistellaan budjettiesitykset päättäjille. Muistitko sen? Näkyykö kädenulottuvilla odottava virkaeläke jo budjettikirjassa?
Herää kysymys:

Mihin Uuttakaupunkia ollaan ajamassa ennen vuosikymmenen puoltaväliä?
Otteita Vakka-Suomen sanomien artikkelista tänään:
"Myytävien listalla ovat Kalantitalo, Bonk-keskus, entinen uimahalli, Lokalahden nuortentupa ja Kankare sekä Saarniston koulun talonmiehen asunto.
– Ne ihan oikeasti laitetaan myyntiin, eikä vaan pyritä myymään, korosti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaana Reijonsaari-Korsman."

Mutta mitä lausui talousjohtaja liikekeskustan kehittämisestä samassa artikkelissa?
Kuka nyt takaa töitä tutuille ja miksi? Onko budjettikuri hävinnyt nyt myös kaupunginjohtajan varahenkilöltä?

Otteita budjettiesityksestä. Isoja investointeja suunnitelmakaudella 2021-2023 ovat:"

- Liikekeskustan elävöittäminen (1 300 000 €)
- Katuvalaistuksen uusiminen (1 200 000 €)
- Vakka-Suomenkatu Rantakatu-Ketunkalliontie (1 100 000 €)
- Kestopäällystys (900 000 €)
- Autotehtaankatu (800 000 €)
- Satama-alueen liikennejärjestelyt (450 000 €)
- Pankkitie-Pruukintie, kunnostus (300 000 €)
- Kaupunginlahden pohjukan ruoppaus (720 000 €)
- A-sairaala (1 050 000 €)
- Männäisten koulu, Mäntylän rakennuksen peruskorjaus (650 000 €)
"
Tässä listauksessa ei näy Sihyn laina- eikä leasingeriä, Merilinnun päiväkodin eikä Vihreän talon vuokria,  jotka ovat vuositasolla yhteensä yli 3500000€- 4000000€ (3,5 - 4 miljoona euroa vuodessa).

Budjettiesityksen väestökehitys on sentään kirjattu ilman haaveita:
"
Kuntalaisten palvelutarpeen arvioimiseksi kaupunki teetti vuonna 2017 väestöennusteen vuosille 2018-2042. Ennusteessa oli kolme vaihtoehtoa: maltillinen, maltillinen kasvu ja tavoitekasvu. Maltillinen on lähellä Tilastokeskuksen ennustetta.

Maltillisen kasvun ennuste perustuu aluksi 200 henkilön ja ennustejakson loppuun mennessä hieman alle 100 henkilön nettomuuttoon. Tavoitteellinen kasvu eli kaupungin strategian mukainen. Se perustuu alussa 400 ja loppujaksolla 100 henkilön nettomuuttoon.

Maltillisen ennusteen mukaan kaupungissa olisi 15 077 asukasta vuonna 2030, maltillisessa kasvussa 17 102 ja tavoitteellisessa 20 330.

Vaikka väestönkasvu ei ole itseisarvo, ilman sitä kaupungista häviää sekä julkisia että yksityisiä palveluja: julkisia, koska kaupungilla ei ole varaa maksaa palveluja, ja yksityisiä, koska palveluille ei ole kysyntää. Uusikaupunki menettää siis elinvoimaansa. Tämän estämiseksi kaikkien on nyt tehtävä työtä kaupungin saamiseksi taas kasvu-uralle.

Vuosi 2020 tulee olemaan toinen peräkkäinen synkkä vuosi: kuolleiden määrä on korkea, syntyvyys pientä ja muuttoliike negatiivinen. Kaupungin asukasmäärä laskee."

Tämä on inhottavaa matematiikkaa, mutta totta. Strategia, 2030&20300, on päivitettävä! Koska ja ketä sen tekee? Budjettikirjan mukaan se tehdään ensi vuoden loppuun mennessä.

Rahoitus on mielenkiintoinen osa-alue budjettikirjassa.
"Sivistys- ja hyvinvointikeskus nostaa kaupungin lainamäärää ja rahoitusriskiä (rahan saatavuus ja rahan hinta) ja/tai leasingvastuita. Riskin merkitys korostuu, koska kaupunki ja koko kaupunkikonserni velkaantuvat seuraavan 5–7 vuoden aikana. Kaupungin lainamäärä ja leasingvastuut jopa 2,5-kertaistuvat ja pääomakustannukset nousevat. Korot ja korkokustannukset ovat olleet vuosia poikkeuksellisen alhaalla, mutta rahoitusriskin merkitys kaupungin kokonaistaloudessa korostuu, jos korot lähtevät nousuun. "

Niin, koulukeskuksen leasing, 35 miljoonaa euroa eli osamaksukauppa kuten autokaupassa. Liikuntahalleihin 22 miljoonaa, jotka rahoitetaan perinteisellä lainalla. Tästä rahoitusosuudesta uupuvat uudet em. isot vuokrat niin Vihreän talon kuin Merilinnun päiväkodin osalta. Vaikutus on vuositasolla noin 0.5 miljoonaa euroa, siis pelkkiin vuokriin.

Sitten. Kaupungin henkilöstöön ja verotukseen ei kajota! Töitä on, vaikka Mörne on nyt edelleen suljettu ulkopuolisilta. Valtuustolle esitettävässä budjettiesityksessä ei ole käytetty sanaa lomautus tai irtisanominen. Veropäätöksethän lukittiin valtuustossa jo aiemmin. Tarkista itse ellet usko.

Tavoitteissa on toimitilojen vähentäminen suunnitelmakauden aikana 5% nykyisestä, mutta miten? Aiotaanko Mörne myydä, onhan siinä neliöitä ja sisäilmaakin kaupan päälle? Ukissahan neliöt lisääntyvät Sihyn, a-sairaalan, vihreän talon ja Merilinnun päiväkodin myötä. 

Myyntilistalle jo täksi vuodeksi määrätyt rakennukset eivät kaupungin taloutta paikkaa. Ostaako joku ne - oikeasti ja koska? Mitä luulet saatavan (euroina) vanhasta uimahallista, joka muuten on jäämässä uusien kerrostalojen alle? 

Kaiken tämän hyväksyi kaupunginhallitus viime maanantain budjettikokouksessaan. Isoihin investointeihin ei kajottu tikullakaan saati että niistä olisi äänestetty. Rahoituskin meni nyökkäyksillä ja sitten juotiin taas kahvit- toki siinä ohessa syötiin tassilta myös lohileivät!

Hei haloo!
Kaupungin velat ja osamaksut (leasingit ja vuokrat) 2.5 - 3- kertaistuvat eli menot, mutta verotulot pysyvät lähes samoina! Lisää veronmaksajiakaan ei oikein näytä tulevan. Syntyvyyden hetkellinen lisäys ei tarkoita uusia verotuloja- päinvastoin.

Ts. tulotaso pysyy samana, mutta menotasoon tulee jopa viisi miljoonaa euroa (5 miljoonaa) vuodessa lisää. Ellei se tule jo edellisistä kiinteistöihin liittyvistä lisämenoista, niin se 5 miljoonaa täyttyy noin miljoonan lisäyksestä kaupungin henkilöstön vuosittaisiin henkilöstömenoihin! Nämä löytyvät budjettiesityksestä. Uskot tai älä.

Miltä tuntuu? Onko tämä hallituksen siunaama kurssi oikea? Pärjääkö Uki? Meillä kotona tälläinen peli johtaa vararikkoon, entä teillä? Pakotetaanko tällä eläke-/vaalibudjetilla uusi valtuusto viimeiseen nurkkaan eli ennennäkemättömään verojen ja taksojen korotukseen?

Saa kommentoida - Ole hyvä!

Linkkejä:

Budjettiesityksen selostusosa

Talousarvioesitys vuodelle  2021

Uki investoi isosti tulevina vuosina - Kertapoistot painavat talousarvion miinukselle

tiistai, 27. lokakuu 2020

Saiko Sihy siittämään ja kohdut soimaan?

Tämän päivän Uudenkaupungin Sanomat tarjoaa merkittävän uutisen, johon päättäjien tulee tarttua kiireellä. Kuluvana vuotena, jo tässä vaiheessa, uusikaupunkilaiset ovat synnyttäneet vauvaa vailla sen, mitä kaupungin vastaavat tilastot olivat koko vuoden 2019 osalta. Kaikkiaan olemme saaneet joukkoomme 94 Uudessakaupungissa, uusikaupunkilaisiksi muualla syntynyttä lasta.

Yhteensä ennakoidaan täällä tai tänne syntyvän kuluvana vuonna jopa 115 lasta. Mikäli em. pitää kutinsa, syntyvyyden lisääntyminen on plussalla 15 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Huomioidaan vielä sekin, että synnytyksen esioperaatioissa häärineistä kolmannes edustaa taustaltaan maahanmuuttajia.

Meidän sopii pohtia kasvaneen syntyvyyden taustavaikuttimia. Ensinnäkin, onko Sihy positiivisuudessaan nostanut uskoa Uuteenkaupunkiin tulevaisuuden kotikaupunkina ja mikä on kasvavien teollisuusyritystemme rooli varman uusikaupunkilaisen tulevaisuuden luojina?

Ovatko Alisenkadun demokatu, Rauhanpuiston riippumatot, kaunistettu Kaupunginlahden ranta jne. saanet uudet uusikaupunkilaiset viihtymään ja jopa sikiämään täällä? Vai johtuuko vierasmaalaisten maahanmuuttajien määrän suhteellinen osuus uusikaupunkilaisissa synnyttäjissä siitä, että heidän lähtökohdistaan tarkasteltuna Uusikaupunki on parempi asuinpaikka kuin suomalaisten täällä työskentelevien nykyinen asuinpaikka?

Syntyvyyden kasvu sisältää myös haasteita, jos pyrimme kohtelemaan kaikkia tulevaisuuden uusikaupunkilaisia tasavertaisesti. Osaammeko luoda jokaiselle erilaisen etnisen taustan omaavalle lapselle yhtä hyvät lähtökohdat kuin suomalaisille?

Onko Sihyn rakentamista syytä kiihdyttää Uudenkaupungin vetovoiman lisäämiseksi, entä kaupungin vapaa-ajan puitteiden parantamista tai liikekeskustan viihtymistä? Pitääkö meidän pilkkoa Sihy pienempiin yksiköihin, jotta vältymme kulttuurien yhteentörmäyksiltä vai voiko Sihy olla uusikaupunkilaisen monikulttuurisuuden onnistunut sulatusuuni?

Jos nykysuuntaus jatkuu, onko mahdollista, että Uudestakaupungista tulee Suomen ensimmäinen maahanmuuttajaenemmistöinen kaupunki?

Mitä ajatuksia, mahdollisuuksia tai vaaroja Uudenkaupungin Sanomien uutisoimat synnytysluvut herättävät Sinussa?

lauantai, 10. lokakuu 2020

Uudenkaupungin talous kuntoon: lomautetaan johtajat

Turun kaupungin yt-neuvotteluja seurasi mielenkiintoinen esitys: kaupunginjohtaja ehdottaa henkilöstön eduista säästämistä ja vain kaupungin johdon lomauttamista. Näin Turussa saavutetaan neljän miljoonan euron säästöt. Kyseinen esitys tarjoaa turkulaisille mittavat säästöt, mutta ne eivät heikennä kaupunkilaisten tarvitsemia palveluja.

Sopisiko samaa mallia kokeilla Uudessakaupungissa? Kaupunginjohtajaa tuskin pystyy lomauttamaan, koska hän johtaa koko organisaatiota, mutta entäpä hänen lähimpien alaistensa lomauttaminen? Voisimmeko lomauttaa esim. määrättyjä kulttuuripuolen johtajia? Hoksaisivatko esim. kaduista vastaavat kaupungin työntekijät, ilman johtajien ja päälliköiden ohjausta, hiekoittaa kulkuväylät silloin, kun on liukasta ja aurata lumet teiltä, kun niihin sataa lunta?

Määrättyjen johtajien lomautus saattaisi lopettaa jotkut hankkeet kaupungissamme. Jos esim. keskustan kehittäminen, Kaupunginlahden rantojen ehostaminen tai sihyn valmistelu loppuisi, jäisi useampi miljoonan euron hanke kesken. Onko tuolloin kyse kulujen siirtämisestä tulevaisuuteen vai kaupunkilaisten rahojen vapauttamisesta turvaamaan lakisääteiset palvelut?

Pitäisikö taloutta pyrkiä saamaan kuntoon joillakin muilla ohjeistuksilla esim. kieltämällä johtajien matkailu ulkomaille, kieltää johtajien melko avokätisesti harrastama ostopalveluiden (konsulttien) käyttö vai mitkä olisivat Sinun vaihtoehtosi Uudenkaupungin kaupungin taloudellisen tilan parantamiseksi?

Onhan jo nyt enemmän kuin odotettavissa, että pitkittyvä korona seurannaisvaikutuksineen, poikkeuksellisen suuri sihyhanke, paisuva ränsistyneiden ja jopa käyttökieltoa odottavien kuntakiinteistöjen määrä, keskeneräiset terveydenhuollon hankkeet ja kaupunkiorganisaation silminnähtävät johtamisongelmat ovat ajamassa Uudenkaupungin kaupungin kassan liian tyhjäksi. Kun kassa tyhjenee, jotkut muut sanelevat ne säästötoimet, joita kaupungin päättäjät eivät itse hoksaa oikea-aikaisesti, nyt, tehdä!  

Linkki:

Turun yt-neuvottelut päätökseen: kaupunginjohtaja ehdottaa henkilöstön eduista säästämistä ja vain kaupungin johdon lomauttamista 

 

maanantai, 5. lokakuu 2020

Syttyikö Kalanti-talo itsestään?

Uudessakaupungissa lähes kaikki keskeiset palvelukiinteistöt ovat kaupunkiorganisaation kertoman mukaan purkukunnossa. Rakennusten huonokuntoisuutta julistetaan siinä määrin mahtavasti, että niiden, luottamushenkilöiden päätöksen mukainen myyminen, ei kiinnosta ostomielessä ketään vai onko syy pysähtyneeseen kiinteistökauppaan siinä, että niitä ei edes kaupitella?

Vastoin kuin päättäjämme ovat määränneet, kaupunkilaisten kontolle haalitaan lisää kiinteistöjä niin ostamalla kuin vuokraamalla. Esimerkkeinä entisen Eskoholvin kiinteistö, Vihreä talo ja onpa myös vuokrapäätökset tehty kahdesta uudesta päiväkodistakin sekä Merilinnuntieltä että Merimetsonpolulta.

Jokainen kaupunkilainen voi ihan pääkadulla auton ikkunasta kurkkaamalla havaita, kuinka äärettömän tärkeitä palveluja varten em. tiloja hommataan: Missä olisi yksittäisen valtuutetun organisoima 15 000 tupsun näyttely ilman 150 000 euron sijoitusta entisen Eskoholvin kiinteistöön?

Jos Kalannin koulujen kunnosta kummunnut tieto pitää paikkansa, voidaan nekin liittää listaan kelvottomat talot. Mutta ei hätää, sillä jo miltei myydyn Kalanti-talon tiimoilta kuuluu huhu, joka ratkaisee kiinteistömassa-ongelmamme. Se, Kalanti-talo, kuulemma lehahti liekkeihin? Miten tyhjä ja myytävien kiinteistöjen listalle jo viime joulukuussa asetettu rakennus voi syttyä tuleen?

Onko yläkerran isäntä ihan omin nokkineen tuikannut ko. rakennuksen tuleen vai onko häntä motivoitu päättäjien/viranhaltijain rukouksilla. Vai onko kyseessä, tyyliin Raamatusta tuttu palava pensas, selkeä viesti päättäjillemme: Käyttäkää tulen puhdistavaa voimaa, nostakaa vakuutusrahoja ja tehkää niillä Sihy.

Kalanti-talon tulipalo kohtasi kaupungin talouden kannalta ikävä lopputuleman: Joku kävi sammuttamassa tulipalon. Onneksi kaitselmus varjeli äärettömän arvokkaita puuastioita, jotka kaukaa viisaat päättäjämme pelastivat tulelta ja vesivahingoilta?

Mutta käypä kikka lienee nyt kaikkien tiedossa: Jos aikoinaan tuottamattomat sahat paloivat, niin mikseivät nykyään kaupungin kassaa kiusallisesti rasittavat rakennuksetkin voisi lehahtaa liekkeihin, parantaa kaupunkimme taloutta ja täyttää tyhjyyttään paistavan Sihyn rahoituslaarin mahdollisesti vakuutusyhtiöiden maksamilla euroilla?

perjantai, 25. syyskuu 2020

Kaupunginlahteen upotetaan miljoonia - uimarantaan ei senttiäkään

Iltavalaistuksessa Kaupunginlahti näyttää lumoavan kauniilta. Nyt tätä katsetta hivelevää rakennelmaa jatketaan kohti avoimempaa merta. Silmiä hyväilevä iltanäkymä ja sen edelleen kasvattaminen tullee kustantamaan reilut viisi miljoonaa euroa. Mainittua rantarakennelmaa voidaan pitää "tarinatolppineen" ja valoineen persoonallisena ratkaisuna, koska samanlaista laituritoteutusta ei löydy muista kaupungeista.

Kaupunginlahden rantarakennelma tarjoaa miellyttävää katseltavaa, mutta ei juurikaan tekemistä. Jo ensimmäinen talvi osoitti laiturin ongelmat, kun meren päälle rakennettu lankkulaituri jäätyy vaaralliseksi eikä se kanna raskaita työkoneita. Tämän vuoksi Pakkahuoneen lähistön rantaosuudelta puuttuu talvikunnossapito. Rannan osalta voidaan puhua jopa kävelijöille vaarallisesta rakennelmasta etenkin, jos vastaavankaltainen toteutus jatkuu syrjemmälle hotelliravintolan taakse.
 

Esimerkki. Kylmään syksyiseen iltaan riemua hakeneen ravintola-asiakkaan iloinen toikkarointi jäätyneellä lankkulaiturilla saattaa pahimmillaan päättyä kylmään kylpyyn tai jopa sukellukseen, joka johtaa tuonpuoleiseen. Yksi jos toinen aprikoi: ovatko kauneusarvot ohittaneet turvallisuuden?

Kaupunginlahdesta kaavailtiin uusikaupunkilaisten olohuonetta, mutta käytännössä se sopii vain katseluun ja ohikulkuun. Aikoinaan ravintoloitsija Ate Telin rakensi ravintolansa eteen, kaupunkilaisten talven iloksi, jäällä pyörivän karusellin. Nykyiset laiturirakennelmat tekevät jäätyneen lahden hyödyntämisen varsin hankalaksi. Toinen ja ensimmäinen saattavat pohtia: oliko rannan toteutus onnistunut?

Kaupunginlahden sivuttavan rautatien sähköpylväisiin Uusikaupunki osallistuu 170 000 eurolla, jotta ne sopivat yön mustina kaupunkikuvaan. Mediassa kaupunkiorganisaation valmistelija julkituo, ettei esim. kaupunkikeskustan läheisiin uimarantoihin investoida senttiäkään. Leirintäalueen kehittämisen estää kuulemma valtuusto, joka poisti siihen varatut investointi eurot.

Todennäköisesti hyvän ja kaupunkilaisia palvelevan uimarannan saisi rakennettua muutaman hiekkakuorman kärräämisellä oikeaan paikkaa, joten uimarannan toteutus sopisi kevyesti viranhaltijapäätöksen raameihin ja tuskin kustantaisi yhtä virkakunnan hilpeää ulkomaanmatkaa enemmän. No, ehkä vähän enemmän pitää uimarantaan sentään satsata.

Kuinka onnistuneena Sinä näet mainitun rahan käytön? Onko Kaupunginlahden rakentaminen lopputuloksineen äärimmäisen hieno ja onnistunut kokonaisuus, jonka kritisoiminen kuuluu vain kaikkea uutta vastustaville vastarannan kiiskeille? Vai olisitko käyttänyt Kaupunginlahteen uponneet miljoonat eurot esim. terveyskeskuksen remonttiin, sihyyn, monitoimitalon/uimahallin remonttiin?