maanantai, 19. joulukuu 2022

U:gin virkajohto pyrkii ukikyydillä ulos

Aina on asioita, joiden loogisuutta ei riittävästi ymmärrä. Tässä seuraavana on kuvattuna niistä yksi, joka käsittelee U:gin kaupungin virkajohtajia. He muodostavat U:gin kaupungin virkakunnan johtoryhmän.

Nyt loppusyksyllä U:gin kaupungin ykkösvirkamies haki julkisesti jo toista työpaikkaa kaupungin ulkopuolelta. Tällä kertaa Satakunnasta maakuntajohtajan paikkaa. Erikoista asiassa oli ainakin se, että tiettävästi maakuntajohtajan tilipussi on pienempi kuin Ukin kaupunginjohtajalla nyt ja työmatkakin olisi pidentynyt 5 minuutista yli tuntiin. Tätä maakuntajohtajan työpaikkaa ennen kuusi vuotta sitten hän haki Salosta kaupunginjohtajan töitä.

Mainitusta maakuntajohtajan työstä oli kiinnostunut myös kaupungin elinkeinotoimenjohtaja. Hänenkin työmatkansa olisi pidentynyt rutkasti, mutta palkkaan olisi tullut ehkä korotus. Ukista hakeuduttiin siis oikein kunnolla, tuplamiehityksellä, Satakunnan johtopallille. Ei onnistunut.

Muualta töitä etsinyt on myös Ukin kaupungin tekninen johtaja, joka on hakenut nyt viimeiseksi Mynämäen kunnanjohtaksi. Tätä ennen hän haki Naantalin tekniseksi johtajaksi reilu neljä vuotta sitten. Jälkimmäiseen tehtävään häntä ei valittu.

Alkusyksystä U:gin kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja valittiin Satakunnan hyvinvointialueen sote-johtajaksi. Sotemuutoksen vuoksi Ukin kaupunkiin ei enää haettu uutta korvaavaa johtajaa.

Ukin kaupungin henkilöstöjohtaja lähti kaupungin palveluksesta Raisioon vastaaviin töihin viime vuoden kesällä. Uusi henkilöstöjohtaja aloitti Ukin kaupungilla viime vuoden syksyllä.

Reilu kuusi vuotta sitten Ukin kaupungin talousjohtaja haki vastaavaa työtä Nokian kaupungilta.

Samoihin aikoihin Ukin kaupunginarkkitehti haki Porin kaupunkisuunnittelupäälliköksi. Kumpikaan heistä ei tullut valituksi.

Miksi U:gin kaupungin johtajatason ja virkakunnan johtoryhmään kuuluvia työntekijöitä hakee jatkuvasti pois U:gin kaupungin palveluksesta? On hyvä muistaa, että jo nyt kaupungin on vaikeaa rekrytoida uusia työntekijöitä. Ovatko jatkuvat johtavien viranhaltijoiden hakuprosessit tahranneet U:gin kaupungin maineen työnantajana?

Onko kaupunginhallituksen sekä -valtuuston pikaisesti ja aiheellista vahvalla kädellä puuttua tilanteeseen, joka nostaa U:gin kaupungin säännöllisen toistuvasti ikävään julkisuuteen? Kaupunkihan kaipaa nyt jos koskaan sitä pitovoimaa, josta monet mainitut johtoryhmänkin jäsenet ovat usein muistuttaneet. 

Miten on? Onko vain odotettava, että joku huolii pois kaupungista halajavia virkajohtajiamme? Arvioita ja ratkaisuja edellisestä kehityksestä kaivataan nyt, kun kaupunki on ilmeisesti ja tosiasiassa kuitenkin ajautumassa kohti kuilun reunamia tai jäävuorta. Koska se Ukin kaupungin momentum on ja mikä se on? Kertokaa. 

 

 

 

 

 

 

tiistai, 29. maaliskuu 2022

U:gin turma: sote, sota ja sihy!

Aluevaalien jälkeen todettiin tylysti: Turku vie kaiken! Tämän päälle Uuttakaupunkia rasittaa Ukrainan-Venäjän konfliktin varjot ja vaatimukset sekä Sihy-hanke. Kun näistä aineksista leivotaan kakku, jonka mausteeksi pannaan koronapandemia ja valtion vahva velkaantuminen koronan- ja varautumisen vuoksi, on se karvas ja syöjät harvassa.

Nyt olisi kaupungin, jo valmiuslainkin ohjeistamana, aiheellista varautua tuleviin laihoihin vuosiin. Mutta miten Uusikaupunki on varautunut mahdolliseen kriisiin, onko tehty konkreettisia toimia tai edes suunniteltu niitä kansallisen hädän varalta?

Ukrainalaisten tukemiseksi kaupunginhallitus päätti antaa 10 000,00€ yhteisistä verovaroista. Samalla kaupunki katkaisi suhteet Novgorodiin ja julisti kaiken venäläisen pannaan. Tuntuu kuitenkin siltä, että kaupunginhallitus on unohtanut uusikaupunkilaiset vai oletteko havainneet ohjeistusta tai suunnitelmia pahimman varalle?

On itsestään selvää, että pelkästään sähkön ja polttoaineiden hintojen jopa jo nyt tuplaannuttua ja niiden seurauksena lähes kaiken muunkin välttämättömän alati kallistuessa, kaupungissa omilla tuloillaan pärjäämättömien määrä kasvaa satoihin, jopa tuhanteen. Kallistuvia elintarvikkeita on edelleen ostettava, sen pienituloisemmankin.

Lukuina voi pyöritellä seuraavia tuloja ja menoja: Vuonna 2019 U:gin asukkaiden keskitulot olivat noin 24537 euroa ja mediaanitulot noin 23033 euroa. 

Voit laskea, paljonko em. vuosituloista jää verojen jälkeen ylimääräiseen kuluttamiseen - siihen ostovoimavaraan, jolla Ukissa saadaan säilytettyä erikois- ja kivijalkakaupat? Kun perustoimintojen ylläpitoon (tavanomaiseen asumiseen, elintarvikkeisiin, lainakorkoihin, lämmitysenergiaan, polttoaineisiin, työmatkoihin, vakuutuksiin) menee koko ajan entistä enemmän rahaa pienistä tuloista, niin ylimääräistä rahaa ei jää ylimääräiseen kulutukseen. Mitähän tästä seuraa pienellä paikkakunnalla?

Kun katsomme esimerkin vuoksi kaupunginhallituksen pöydän ympärillä istuvia päättäjiä, tunkee väkisinkin mieleen miete, että kuinka tuo hyvätuloisten valikoitu kuppikunta voi asennoitua ukilaisten kasvavan vähävaraisen väestön nykyiseen osaan tai pahimmillaan tulevaisuudessa heitä koettelevaan nälkää, kylmyyttä ja kurjuutta sisältävään tulevaisuuteen? Mitä mieltä sinä olet tavasta, jolla Uudenkaupungin päättäjät valmistautuvat mahdolliseen kriisiin?

Jos ruokatarvikkeet kallistuvat oleellisesti, niin se näkyy pienituloisten ruokapöydissä. Meillä ei ole yhtään omaa suurkeittiötä kaupungissa siltä varalta, että tavanomainen ruoka saattaa lähes loppua tulevana talvena moneltakin lapsiperheeltä. Toimiiko energiahuolto tulevana talvena, mikä terveydenhuollon todellinen tila nyt koronakriisin edelleen jatkuessa ja hoitajalakkojen uhatessa?

Uskotko, että kaupungin virkamiesten tueksi on luotu sellainen salainen toimintamalli, joka vie kaupungin ja sen asukkaat läpi pahimmankin kriisin?

Uskotko, että lähes kaikkeen on varauduttu, mutta paniikin välttämiseksi turvatoimenpiteitä ei ole julkaistu? Miten oli huoltovarmuuden tila koronakriisin alettua? Löytyikö valtakunnassa väestölle maskeja ja hoitohenkilökunnalle suojavaatteita?

Minkälaista tulevaisuutta odotat kaupungille? Voiko käydä niin, että Alistakatua edelleen kivetetään tuontikivillä ja rantaa lankutetaan, kun nälkäisin osa kaupunkilaisista värjöttelee kylmissä kodeissaan vailla riittäviä terveyspalveluita? Mikä on sinun visiosi tulevista vuosista ja etenkin talvista? 

On hyvä muistaa, että inflaatio vaikuttaa käytänössä lähes joka asiaan. Lähes kaikki kallistuu. Muistetaan, että kaupungin taloudenpito perustuu verotuloihin. Uudenkaupungin verorahoitus (tulot) oli 5617 euroa asukasta kohti vuonna 2019, kun koko maan keskiarvo oli 5749 euroa. Jo tätä taustaa vasten pitäisi kaupungin päättäjien kellojen soida. Jo vuonna 2019 kaupunki oli maan keskiarvoa alempana.

Valtionosuudetko Suomen kunnilleko ovat nousussa? Vai meneekö valtion rahat huoltovarmuuden takaamisen kasvaviin kuluihin: asehankintoihin, ruokatuotannon tukemiseen, kasvaviin lainakuluihin, nouseviin sotekuluihin?

Näköpiirissä ei ole hyviä ennusteita. Kaiken tämän, mitä ukilaiset nyt kaupunkilaisina yhteisesti omistaa, viipaloidaan vuoden 2023 alusta ylikunnalliselle sotealueelle siirtyviksi ja Ukin ylläpitoon jääviksi menoksi. Ne molemmat ovat kaupungille oikeita menoja, jotka pitää tuloilla kattaa. Mutta mistä ja miten niitä tuloja kerätään, kun valtion, kuntien ja asukkaiden verotulot eivät nouse lähimainkaan samaa vauhtia kuin pakollisten menojen yhteismäärä. Onko Ukin turmaksi muodostumassa sote, sota ja sihy?

sunnuntai, 26. syyskuu 2021

Uudet päättäjät: 25 valtuutettua - silti vanhat budjetit?

 
Ukin_verotulot_2015_20.jpg
Näin Uudenkaupungin verotulot ovat muuttuneet vuosina 2015-2020. Kuvaa painamalla näet tietolähteen.
 
Syksy on uusien vuosibudjettien valmisteluaikaa. Mikä on tilanne nyt Ukissa?
Parhaita näköalapaikkoja ovat terveyskeskuksen ja päivystyksen odotusaulat, päiväkodit ja koulut. Niissä päivittäinen tilannekuva on oleelisesti muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana. Ukiin muuttaneilla monella on ja joillakin useita lapsia.

Ukissa on jo opetustoimessa lapsiryhmiä, joissa on enemmistönä muut kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvat. Nämä lapset puhuvat yli 40 eri kieltä äidinkielenään.
Loppuvuodesta 2020 varhaiskasvatuksessa oli lähes 80 monikulttuurista lasta.
Uudenkaupungin väestöstä, noin 15500 asukasta, noin 1200 on ulkomaalaistaustaisia.

Myös asuntotoimessa näkyy muutoksia. Osa ikääntyvistä hakeutuu lähemmäksi kaupunkikeskustan helppokulkuisempia ja pienempiä asuntoja. Mutta niitä ei ole liiemmin tarjolla paikkakunnan asuntojen keskiverron myyntihinnoilla. Uusissa asunnoissa on jopa kolmekertaiset neliöhinnat paikkakunnan keskiverron myyntihintoihin.

Ulkopaikkakunnilta Ukiin tulleet ja tulevat hakevat tarpeisiinsa soveltuvia asuntoja. Kaupungissa on eräänlainen asuntojen kohtaanto-ongelma.
Isoja asuntoja vapautuu enemmän, mitä niille olisi ottajia eli ostajia tai vuokraajia.
Ukin kaupunki ei ole tähän asukas- ja asuntorakenteen murrokseen riittävästi varautunut.

Väestöpohjan muuttuminen myös muutoin kuin ikääntyvien määrän osalta muuttaa kaupungin rahoitustarpeet ja kohdentamiset. Eli verorahoituksen painotuksia pitää muuttaa. Tämä ei näy kaupungin eri toimialojen budjettiesityksissä ja jo niissä tehdyissä -päätöksissä.

Edelleen esityslistoista ja pöytäkirjoista on nähtävissä samat suuntaviivat, joista naristaan eri yhteyksissä eli mitkä ehkä eniten näkyvät ja kuuluvat. Laululavaa ja liikekeskustan kehittämistä -sitäkö on ukilainen päätäntä edelleen vuonna 2022?
 
Soteuudistuksen tuleminen vuoden 2023 alussa ei näy. Jo päätetyt budjettiasiakirjat kertovat: huostaanotettujen lasten / lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon hoitokustannukset kasvavat, erilaisia määräaikaishankkeita käynnistellään monikielisyyden kasvun vuoksi. Mikä on määräaikaista tai pysyvää?
 
Mikä on kaupungin talouden ennuste, kun mistään konkreettisesta ei haluta luopua? Edelleen liian pienin panostuksin aiotaan pitää kaikkea sitä yllä, mikä on kaupungille kertynyt eri kuntaliitosten mukana. Tämä kehitys ei voi montaa vuotta jatkua, koska kerätyt verorahat hupenevat enenevässä määrin turhien tilojen ylläpitoon.
 
Ja, ettei nyt unohdu, sihy jos jokin, sekoittaa, tai paremminkin tyrmää koko budjettiperustan tulevaa sotea unohtamatta! 
 
Minkä lisäarvon päätöksentekoon tuovat valtuuston 25 uuttaa valtuutettua(10 uutta demaria, 5 uutta kokoomuslasista, 5 uutta persua, 3 uutta keskustalaista ja yksi uusi vasemmistoliiton ja yksi uusi pron valtuutettu)? Mitä kertoo Uudenkaupungin äänestysprosentti, joka alkaa neljällä(49,9%), onko kaupunkilaisten enemmistöltä mennyt usko muutokseen?
 
Täältä ao. linkeistä voi tutkia U:gin kaupungin keräämien verorahojen käyttöä:
 
 
 
 
 
 

Lisätty:

Vuoden 2022 talousarvio ja vuosien 2022 - 2024 taloussuunnitelma (esitys)

 
 

lauantai, 21. elokuu 2021

U:gin uusi hallitus: juuri mikään ei muutu?

20210802_093924.jpg

Mitä täältä verhojen takaa uusikaupunkilaisille paljastuu?

Vaalien alla luvattiin muutosta Uuteenkaupunkiin. Mutta miltä videolta katsottuna muutos näytti ensimmäisessä valtuuston kokouksessa, kun kukin puhuja vuorollaan ylikorrektisti artikuloiden esitti asiansa. Toiveita ja kauniita alustuksia kuultiin. Pilvilinnojako?

Nyt ensimmäisestä hallituksen kokouksesta sitten kuullaan, onko muutoksen tuulista tietoakaan vai oliko lähes kaikki vaaleja edeltä puhe ja kirjoittelu tavanomaista vaaliproosaa vai -potaskaa. Vähän jäi toki valtuustolta ei julkisuuteen- paikkoja jaettavaksi hallituksellekin. Paikkajaot menevät varmasti tuttuun tyyliin mulle sulle ja pienille muruset!

Erityinen näytön paikka hallitukselle tulee Vihreästä talosta, johon muutto siirtyy jälleen. Ilmeisesti Suomen säännöksistä tietämättömät rakentajat ovat töhrineet hammashoitolan kalustoa ja muuta aineistoa. Muuttopakattuja tavaroita on jo vahingoittunut. Tästä aiheutuu taas viivettä ja kuluja!

Kuka nämä kulut maksaa? Yleensä myöhästymisen maksaa rakentaja, mutta Uudessakaupungissa Vihreän talon tapauksessa tämä on ollut päin vastoin. Mitä enemmän rakennus myöhästyy, sitä enemmän kaupunki ja etenkin kaupunkilaiset maksavat kiinteistön omistajalle. Muutto uusiin tiloihin on viivästynyt jo useita kuukausia ja syyksi on tarjottu koronaa ja materiaalien toimitusvaikeuksia. Nämä syyt eivät pidä paikkaansa!

Kuka tätä terveystoimen rakentamista ohjaa, valvoo ja hyväksyy kaikki selitykset ja myös kustannukset? Vihreä talo ei ole ainoa murheenkryyni entisen piirimielisairaalan alueella. Siellä muhii erinäisiä ongelmia niin niiden erivärisissä rakennuksissa, käyttäjissä ja myös omistajissa.

Käykö niin Vihreä talon kuin A-sairaalan kohdalla niin, että sopimusten mukaiset työt valmistuvat vasta valtakunnallisen soteratkaisun tullessa voimaan. Siihen saakkako mainittujen rakennusten käyttäjät hakevat väistötiloissaan uusia väistötilahuoneita naapureista, rakennusten eri kerroksista ja väistelevät vuotoämpäreitä, pölyltä muoviseinillä eristettyjä vastaanottohuoneita, peruuttelevat ja siirtelevät tulevaisuuteen asiakkaille jo annettuja hoito- ja vastaanottoaikoja? Tätäkö on uusikaupunkilainen terveydenhoidon arki?

IMG-20200723-WA00002.jpg

Jatkuuko sama tahi edellä kirjoitettu edelleen, maanantain hallituksen kokous näyttää sen suuntaa. Muistammehan, että lain mukaan, kaupunginhallituksen yksi päätehtävistä on kaupungin taloudesta vastaaminen. Ei tuhlaamisen jatkaminen!

keskiviikko, 16. kesäkuu 2021

Kokouskurkkijasta ääniharava!

Sun vuodatus halusi olla vahingossakaan vaikuttamatta vaalitulokseen omilla alustuksillaan. Kommenttikenttä oli vapaa ja kivasti sitä käytettiinkin. Mutta nyt on vaalit käyty, joten vauhdilla eteenpäin.

Vaaleissa kaupunkilaisista alle puolet äänesti ja persut voitti 4 paikkaa, kokoomus saalisti 3 paikkaa ja Kari Koski keräsi pottiinsa 639 äänellä äänikuninkaan tittelin. K. Kosken menestys torjui SDP:n tappion, joka kutistui yhden paikan menetykseen. SDP 13, Kok. 11, Kesk. 9, Ps 6, Vas. 2 ja Pro 2, siinä seisoo aloittavan valtuuston voimasuhteet. Näyttää siis selkeältä oikeisto 26 - vasemmisto 17.

Ainahan asioilla voi spekuloida, joten mitä mieltä Sinä olet valtuustosta ja vaalituloksesta. Uusikaupunki sai runsaasti uusia päättäjiä niin täysin uusia kuin uusvanhoja kuten Juha Aaltosen ja Java Valkosen. Nyt Kari Koskellalakin on vihdoin oma yksi ääni mahdollisessa äänestystilanteessa. Sen sijaan kansa ajoi vaaleissa hänen vanhan tukimiehensä Heikki Walan marginaaliseen asemaan.

Alkaako viimeinkin päättäjien välillä oikea avoin keskustelu- ja yhteistyökulttuuri, missä menee valtuutettujen sihyrintaman raja ja onko jotain vaikutusta sillä, että kaupunginjohtaja Atso Vainio sai uudet pomot?