U:gin vanha terveyskeskus 23.1.2026. Terveyskeskuksen elinaikana kaupungin asukasluku on pudonnut yli 3500 asukkaalla. Joka viides on siis lähtenyt, jonnekin, vuoden 1980 jälkeen. Mistä se kertoo ja mihin tilaan kaupunki on menossa?

Tuut tuut tuut, kuuluu ensin soittajan puhelimesta. Yllättäen tuttuun numeroon vastaakin automaatti: 
"
Valitettavasti kuntien valtionosuuksien jako- ja maksatusjärjestelmä on suljettu. Kuntien pitää tulla toimeen nyt omillaan. Muistutamme teitä arvoisa kunnan viranhaltija tai päättäjä, että kuntien suurimpia menoeriä ovat erityisesti koulut, varhaiskasvatus, rakennetut kiinteistöt, kunnallistekniikka ja väylät. 
Vastaavasti kunnat saavat tuloja kunnallisverosta, yritysten maksamasta yhteisöverosta, kiinteistöveroista, valtionosuuksista sekä erilaisista myynti- ja vuokratuloista unohtamatta pääsymaksutuloja.
Osaan tulokertymistä teillä on mahdollista vaikuttaa kunnan omilla päätöksillänne. 
"

Puhuttelu on loppu. Automaativastauksen saanut soittaja menee sanattomaksi ja alkaa vihdoin miettiä. Miten menojen ja tulojen hallinta onnistuu Uudessakaupungissa? Nyt on perattava mennyttä ja ennustettava tulevaa.

Asukasluvun huippuvuonna 1988 U:gin lukema oli peräti 18463. Oli nousukausi. Autotehdas paisui. Vielä tuolloin itsenäiseen pieneen Kalantiin rakennettiin jopa oma yläaste -yksi Suomen ihmeistä monien koulumaailmaa tuntevien mielestä.

Suomen markka devalvoitiin syksyllä 1991. Sitten kaatui Neuvostoliitto. Autotehdas horjahti pahasti. Vuonna 1993 Suomi ja etenkin Uusikaupunki putosi montuun: joka kolmas ukilainen työikäinen oli vailla työtä! Kaupungintalolla alkoivat karsintatoimet. Suomesta tuli EU:n jäsen 1995. Nokia alkoi nostaa Suomea lamasta.

Yksi vanhoista U:gin maamerkeistä kaadetaan ja puretaan kevään 2026 aikana. Monelle uusikaupunkilaiselle tuttuja vesitornin joulukynttilöitä ei enää nähdä. 

U:gin karsintapolitiikkaa on jatkettu tavalla tai toisella yli 30 vuotta. Mutta mitä on karsittu? Pieniä kouluja, muutama päiväkoti. Seikow muutettiin päiväkodiksi ja museon varastoksi. On purettu vanha kaupungintalo Lidlin alta. Myyty kaksi asuin-/liikerakennusta Sorvakon sillan vierestä. Purettu Wintterin tieltä yläaste, ala-aste ja uimahalli. Vanha terveyskeskus on jo raunioina, kohta purettu. Seuraavaksi kaadetaan vanha vesitorni. Purkujonossa ovat edelleen A-sairaalan matala siipi ja Kalannin ala-asteen rakennukset.

Mitä uutta on tehty? Rakennettu teollisuushalleja satamaan, Pajalaan ja Salmelle. Ostettu vanhan telakan kiinteistöt ja asuinrakennukset Pakkahuoneen vastapäätä Sorvakosta Tokmannin maa-alueen vaihtokaupassa. Ostettu entinen Esko-holvin liikekiinteistö Aliseltakadulta, ostettu A-sairaala Mörnen vierestä, rakennettu purettujen koulujen tilalle Wintteri ja tekonurmi Pietolaan. 

Mikä on ehkä kummallisinta, kaupungin työntekijät ovat pääosin pysyneet suojassa. Vuoden 2022 alussa startannut soteuudistuskaan ei ole juuri muuttanut kaupungin henkilöstörakennetta. Johtajisto on pysynyt edelleen lukumäärältään samana kuin ennen soteuudista. Vieläkin uskottiin autoteollisuuden jatkuvaan työllistävään voimaan. Elinvoimaan? Miten kävi? 

Käyttömenoihin selkeästi vaikuttavia karsintoja ei ole juuri listattavaksi. Ikäviä päätöksiä kun on vaan siirretty vuosi vuosien perään eteenpäin. Nyt on sitten pakko edessä. Autotehdas romahti viime syksynä- siis tehtaan alueelle tuoma elinvoima työllisyyden näkökulmasta. Nyt alueen työttömätkin ovat kaupungin kontolla. Sakkomaksusäkin paino kasvaa. Kuinka kauan sitä pystytään kantamaan tekemättä selkeitä karsintoja? Mitä sanoikaan valtionapuja jakavan puhelinpalvelun vastaaja?

Marraskuussa 2025 U:gin asukasluku oli ennakkotiedon mukaan vain 14804 asukasta. Vajaan 40 vuoden saldo yli 3500 miinusta asukasluvussa! Noin joka viides Ukin asukas on vaihtanut maisemaa, jonnekin. Voiko näin suurta pudotusta kaupungin kassa ja rahkeet enää kestää? Negatiivinen muuttoliike kun leikkaa verotulojen kasvua ja väestön poikkevan nopea vanheneminen nakertaa myös verotulokertymää koko ajan enemmän. Maailman epävakaa tila nopeuttaa myös osaltaan kunnan kukkaron tyhjenemistä. 

Liian usein unohtuu, että Uusikaupunki on useiden kuntaliitoksien vuoksi iso kaupunki pinta-alaltaan. Mitä enemmän kunnallistekniikkaa, maita, rakennuksia ja väyliä omistat ja hallitset, sitä enemmän joudut kerämään rahaa omaisuutesi ylläpitoon jos sen arvon haluat säilyttää.

Mitä U:gissa tapahtuu? Yrittääkö kaupunki vähentää menoja vai lisätä tuloja?
Esimerkkejä. Kaupunki näyttää elävän edelleen kaupunkikeskustan koristamisen nuorassa. Nyt peräti kolmella suunnalla.

Ensinnäkin keskustan kivijalkakauppoja ajetaan kasvavassa määrin kaupungin itäiseen keskukseen, joissa ovat jo suuret marketit, apteekki ja alko. Viime keväänä itäiselle alueelle varattiin vielä uusi maa-aluekin suunniteltavaksi uudelle kilpailevalle marketille. Onhan vähenevä väki jo löytänyt itäkeskittymän palvelut aina Laitilaa myöden. Keskuskadulle ei juuri kulkijoita enää riitä, vaikka kivipintaa ja koristuksia taannoin Alisellekadulle siloteltiinkiin.

Toiseksi kaupunkikeskustasta ja torin nurkilta notkumasta kulkijat ajetaan myös Wintteriin erikoisen väljiin tiloihin. Niinhän Wintteriä on mainostettu: kaikkien uutena olohuoneena! Onnistutaanko tässä?
Kolmanneksi kaupunki on tämän alustuksen kirjoitushetkellä ostamassa tyhjäksi jäänyttä kerrostalotonttia Rantakadulta kaupunginlahden rannalta.

Miksi? Jäihän itäisellä alueella neljän kerrostalon alta räjäytetyn korttelin rakentaminenkin jo kerrostalojen rakennuttajan konkurssin vuoksi kesken ja nyt alue on sokkelitorsoineen kaupungin kontolla. Käykö Rantakadulla samalla tapaa sillä erotuksella, että tontille ei rakennetakaan mainostettua kovan rahan kerrostaloa? Miten toimivat kaupungin asuntomarkkinat? Seuraavastiko: Joudut myymään vanhan omakotitalosi tai ison osakehuoneistosi 100000 eurolla ja ostaisit 300-400000 eurolla kaksion tai kolmion uudesta kerrostalosta? Toimiiko ihminen näin?

On väitetty, että U:gin omistamien ja vuokraamien rakennusten ylläpidettävä määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka rakennusten purkamista ja myymistäkin on jo vähän harjoiteltu. Hetkinen! Ylimääräisestä taakasta pitää päästä eroon eikä kasvattaa taakkaa lisää! Ihan kohta sitä ei jakseta enää kantaa.

Kummajaisia riittää. Kalannissa kaikki koulurakennukset ovat jossain selittämättömässä sisäilman odotustilassa ja koulutyötä harjoitetaan parakeissa. Mörnessä on oma sisäilmaongelmansa eri kerrosten välillä kuten Raatihuoneella.  

Mitä on edessä? Eri tietojen mukaan kuntaliitos. Siinä yhdistetään koulutoimi, varhaiskasvatus ja tekninen toimi. Liitoksissa johtajapaikat yhdistetään. Tulee apulaisjohtajat, tietyt virkoihin liittyvät irtisanomissuoja-ajat etenkin johtaja- ja päällikkötason vakansseille. Käytännössä kun liitettyjen kuntien asukasmäärä kasvaa, niin em. palkat nousevat. Joillekin voidaan räätälöidä kultainen kädenpuristus, mikäli kuuluvat määrätyn johtajasopimuksen piiriin. Melko nopeasti eli alle vuoden sisällä liitoksesta käy niin, että suoritusportaan työntekijöitä aletaan vähentää.  

Asian vakuudeksi on hyvä tietää, että kuntajakolain mukaisesti valtiovarainministeriö voi kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta tai muusta perustellusta syystä määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen.

Kuntajakoselvitys voidaan määrätä toimitettavaksi

a) ministeriön omasta aloitteesta,

b) kunnan esityksestä tai

c) jos vähintään 20 % kunnan äänioikeutetuista asukkaista tekee esityksen asiasta.

Kai jo arvaatte, mikä ohjaa Ukin kaupunkia eteenpäin koko ajan voimakkaamin tämän vuosikymmenen loppupuoliskolla? Se ei ole U:gin kaupungin tapauksessa riittävä määrä äänioikeutettuja (c). Kaksi jää jäljelle eli?

Vai uskotko edelleen, että kaupungin poliitikot voivat jatkaa edelleen tekemättä tuntuvia leikkauksia palvelurakenteisiin kuten olla koskematta kaupunkikeskustan ja Kalainnin kouluihin ja päiväkoteihin?

"Uudenkaupungin Sanomien kysely oli verkossa 26.3.–4.4. Kyselyyn tuli 136 vastausta.

Kyselyyn vastanneista 33 kertoi harkitsevansa muuttoa muualle."

Aina on asioita, joiden loogisuutta ei riittävästi ymmärrä. Tässä seuraavana on kuvattuna niistä yksi, joka käsittelee U:gin kaupungin virkajohtajia. He muodostavat U:gin kaupungin virkakunnan johtoryhmän.

Nyt loppusyksyllä U:gin kaupungin ykkösvirkamies haki julkisesti jo toista työpaikkaa kaupungin ulkopuolelta. Tällä kertaa Satakunnasta maakuntajohtajan paikkaa. Erikoista asiassa oli ainakin se, että tiettävästi maakuntajohtajan tilipussi on pienempi kuin Ukin kaupunginjohtajalla nyt ja työmatkakin olisi pidentynyt 5 minuutista yli tuntiin. Tätä maakuntajohtajan työpaikkaa ennen kuusi vuotta sitten hän haki Salosta kaupunginjohtajan töitä.

Mainitusta maakuntajohtajan työstä oli kiinnostunut myös kaupungin elinkeinotoimenjohtaja. Hänenkin työmatkansa olisi pidentynyt rutkasti, mutta palkkaan olisi tullut ehkä korotus. Ukista hakeuduttiin siis oikein kunnolla, tuplamiehityksellä, Satakunnan johtopallille. Ei onnistunut.

Muualta töitä etsinyt on myös Ukin kaupungin tekninen johtaja, joka on hakenut nyt viimeiseksi Mynämäen kunnanjohtaksi. Tätä ennen hän haki Naantalin tekniseksi johtajaksi reilu neljä vuotta sitten. Jälkimmäiseen tehtävään häntä ei valittu.

Alkusyksystä U:gin kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja valittiin Satakunnan hyvinvointialueen sote-johtajaksi. Sotemuutoksen vuoksi Ukin kaupunkiin ei enää haettu uutta korvaavaa johtajaa.

Ukin kaupungin henkilöstöjohtaja lähti kaupungin palveluksesta Raisioon vastaaviin töihin viime vuoden kesällä. Uusi henkilöstöjohtaja aloitti Ukin kaupungilla viime vuoden syksyllä.

Reilu kuusi vuotta sitten Ukin kaupungin talousjohtaja haki vastaavaa työtä Nokian kaupungilta.

Samoihin aikoihin Ukin kaupunginarkkitehti haki Porin kaupunkisuunnittelupäälliköksi. Kumpikaan heistä ei tullut valituksi.

Miksi U:gin kaupungin johtajatason ja virkakunnan johtoryhmään kuuluvia työntekijöitä hakee jatkuvasti pois U:gin kaupungin palveluksesta? On hyvä muistaa, että jo nyt kaupungin on vaikeaa rekrytoida uusia työntekijöitä. Ovatko jatkuvat johtavien viranhaltijoiden hakuprosessit tahranneet U:gin kaupungin maineen työnantajana?

Onko kaupunginhallituksen sekä -valtuuston pikaisesti ja aiheellista vahvalla kädellä puuttua tilanteeseen, joka nostaa U:gin kaupungin säännöllisen toistuvasti ikävään julkisuuteen? Kaupunkihan kaipaa nyt jos koskaan sitä pitovoimaa, josta monet mainitut johtoryhmänkin jäsenet ovat usein muistuttaneet. 

Miten on? Onko vain odotettava, että joku huolii pois kaupungista halajavia virkajohtajiamme? Arvioita ja ratkaisuja edellisestä kehityksestä kaivataan nyt, kun kaupunki on ilmeisesti ja tosiasiassa kuitenkin ajautumassa kohti kuilun reunamia tai jäävuorta. Koska se Ukin kaupungin momentum on ja mikä se on? Kertokaa. 

Aluevaalien jälkeen todettiin tylysti: Turku vie kaiken! Tämän päälle Uuttakaupunkia rasittaa Ukrainan-Venäjän konfliktin varjot ja vaatimukset sekä Sihy-hanke. Kun näistä aineksista leivotaan kakku, jonka mausteeksi pannaan koronapandemia ja valtion vahva velkaantuminen koronan- ja varautumisen vuoksi, on se karvas ja syöjät harvassa.

Nyt olisi kaupungin, jo valmiuslainkin ohjeistamana, aiheellista varautua tuleviin laihoihin vuosiin. Mutta miten Uusikaupunki on varautunut mahdolliseen kriisiin, onko tehty konkreettisia toimia tai edes suunniteltu niitä kansallisen hädän varalta?

Ukrainalaisten tukemiseksi kaupunginhallitus päätti antaa 10 000,00€ yhteisistä verovaroista. Samalla kaupunki katkaisi suhteet Novgorodiin ja julisti kaiken venäläisen pannaan. Tuntuu kuitenkin siltä, että kaupunginhallitus on unohtanut uusikaupunkilaiset vai oletteko havainneet ohjeistusta tai suunnitelmia pahimman varalle?

On itsestään selvää, että pelkästään sähkön ja polttoaineiden hintojen jopa jo nyt tuplaannuttua ja niiden seurauksena lähes kaiken muunkin välttämättömän alati kallistuessa, kaupungissa omilla tuloillaan pärjäämättömien määrä kasvaa satoihin, jopa tuhanteen. Kallistuvia elintarvikkeita on edelleen ostettava, sen pienituloisemmankin.

Lukuina voi pyöritellä seuraavia tuloja ja menoja: Vuonna 2019 U:gin asukkaiden keskitulot olivat noin 24537 euroa ja mediaanitulot noin 23033 euroa. 

Voit laskea, paljonko em. vuosituloista jää verojen jälkeen ylimääräiseen kuluttamiseen - siihen ostovoimavaraan, jolla Ukissa saadaan säilytettyä erikois- ja kivijalkakaupat? Kun perustoimintojen ylläpitoon (tavanomaiseen asumiseen, elintarvikkeisiin, lainakorkoihin, lämmitysenergiaan, polttoaineisiin, työmatkoihin, vakuutuksiin) menee koko ajan entistä enemmän rahaa pienistä tuloista, niin ylimääräistä rahaa ei jää ylimääräiseen kulutukseen. Mitähän tästä seuraa pienellä paikkakunnalla?

Kun katsomme esimerkin vuoksi kaupunginhallituksen pöydän ympärillä istuvia päättäjiä, tunkee väkisinkin mieleen miete, että kuinka tuo hyvätuloisten valikoitu kuppikunta voi asennoitua ukilaisten kasvavan vähävaraisen väestön nykyiseen osaan tai pahimmillaan tulevaisuudessa heitä koettelevaan nälkää, kylmyyttä ja kurjuutta sisältävään tulevaisuuteen? Mitä mieltä sinä olet tavasta, jolla Uudenkaupungin päättäjät valmistautuvat mahdolliseen kriisiin?

Jos ruokatarvikkeet kallistuvat oleellisesti, niin se näkyy pienituloisten ruokapöydissä. Meillä ei ole yhtään omaa suurkeittiötä kaupungissa siltä varalta, että tavanomainen ruoka saattaa lähes loppua tulevana talvena moneltakin lapsiperheeltä. Toimiiko energiahuolto tulevana talvena, mikä terveydenhuollon todellinen tila nyt koronakriisin edelleen jatkuessa ja hoitajalakkojen uhatessa?

Uskotko, että kaupungin virkamiesten tueksi on luotu sellainen salainen toimintamalli, joka vie kaupungin ja sen asukkaat läpi pahimmankin kriisin?

Uskotko, että lähes kaikkeen on varauduttu, mutta paniikin välttämiseksi turvatoimenpiteitä ei ole julkaistu? Miten oli huoltovarmuuden tila koronakriisin alettua? Löytyikö valtakunnassa väestölle maskeja ja hoitohenkilökunnalle suojavaatteita?

Minkälaista tulevaisuutta odotat kaupungille? Voiko käydä niin, että Alistakatua edelleen kivetetään tuontikivillä ja rantaa lankutetaan, kun nälkäisin osa kaupunkilaisista värjöttelee kylmissä kodeissaan vailla riittäviä terveyspalveluita? Mikä on sinun visiosi tulevista vuosista ja etenkin talvista? 

On hyvä muistaa, että inflaatio vaikuttaa käytänössä lähes joka asiaan. Lähes kaikki kallistuu. Muistetaan, että kaupungin taloudenpito perustuu verotuloihin. Uudenkaupungin verorahoitus (tulot) oli 5617 euroa asukasta kohti vuonna 2019, kun koko maan keskiarvo oli 5749 euroa. Jo tätä taustaa vasten pitäisi kaupungin päättäjien kellojen soida. Jo vuonna 2019 kaupunki oli maan keskiarvoa alempana.

Valtionosuudetko Suomen kunnilleko ovat nousussa? Vai meneekö valtion rahat huoltovarmuuden takaamisen kasvaviin kuluihin: asehankintoihin, ruokatuotannon tukemiseen, kasvaviin lainakuluihin, nouseviin sotekuluihin?

Näköpiirissä ei ole hyviä ennusteita. Kaiken tämän, mitä ukilaiset nyt kaupunkilaisina yhteisesti omistaa, viipaloidaan vuoden 2023 alusta ylikunnalliselle sotealueelle siirtyviksi ja Ukin ylläpitoon jääviksi menoksi. Ne molemmat ovat kaupungille oikeita menoja, jotka pitää tuloilla kattaa. Mutta mistä ja miten niitä tuloja kerätään, kun valtion, kuntien ja asukkaiden verotulot eivät nouse lähimainkaan samaa vauhtia kuin pakollisten menojen yhteismäärä. Onko Ukin turmaksi muodostumassa sote, sota ja sihy?

Lisätty:

Vuoden 2022 talousarvio ja vuosien 2022 - 2024 taloussuunnitelma (esitys)