Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä


perjantai, 24. heinäkuu 2020

Ukin rakennusviraston johtajia kokousti Virossa -mitä sen jälkeen tapahtui?

IMG-20200723-WA00002.jpg

Uudenkaupungin rakennusviraston johtajia kokousti tai vietti iltaa pitkän pöydän ääressä elokuun 13. päivä 2019 Viron Haapsalussa noin kahden tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Pöydästä löytyy myös yksi virolainen ja yksi ex-ukilainen rakennusalan useista hankkeista tuttu liikemies.

Oliko kyseessä etäkokous ulkomailla, jossa vierasmaalaisella konsultoinnilla ratkottiin Uudenkaupungin kaupungin kiinteistöongelmia, rakennusmääräysten eriävyyksiä Suomen ja Viron välillä vai sattuiko mainittu ukilainen virkamiesnelikkö kohtamaan lomareissulla ja ihan sattumalta pöydässä istuvat Mörnen lähettyvillä toimivat bisnesmiehet?

Harvempi tietää, mitä Haapsalussa mainittuna iltana keskusteltiin tai päätettiin, mutta vain muutama viikko siitä ja Uudessakaupungissa alkoi tapahtua. Kaupunginhallitus päätti 2.9.2019 vuokrata ns. Vihreän talon 10 vuodeksi suun terveydenhuollon ja Kuunarin tiloiksi sekä vanhustenhuollon toimistotiloiksi piha- ja pysäköintialueineen. Rakennus tuli suunnitella yhdessä käyttäjien kanssa vastaamaan tiloihin sijoittuvaa toimintaa. Vuokra kiinteistöstä remontoituna kyseisten toimintojen tarpeisiin piha-alueineen oli 12 €/m²/kk eli yhteensä 27.600 €/kk.

Tämä ns. Vihreän talon toimitilavuokraus ei ole oikein ymmärrettävällä tavalla edennyt. Vielä 1.6.2020 samaista vuokrasopimusta hiottiin kaupunginhallituksessa. Tuolloin päätökseksi tuli:

Kaupunki vuokraa tilat 15 vuodeksi kiinteään kokonaishintaan 13,5 €/m2. Rajoituslaista johtuen vuokra jakautuu siten, että ensimmäiset viisi vuotta maksetaan korotettuna 16 €/m2 (alv 0) ja seuraavat kymmenen vuotta alennettuna 12,25 €/m2 (alv 0) . 
Kaupunki maksaa lämmön, sähkön ja veden kulutuksen mukaan. Lämmitys sisältäen lämpimän veden maksaa arviolta 18200 euroa vuodessa. Vuokraa maksetaan kuukausittain seuraavan kaavan mukaan:

Vuokrattavan rakennuksen tilat, yhteensä korkeintaan 2 352 m2, muodostuvat pääpiirteissään seuraavasti:

  1. 1 krs., pinta-ala n. 694 m2
  2. 2 krs., pinta-ala n. 678 m2
  3. ullakko, pinta-ala n. 207 m2
  4. kellarikerros, pinta-ala n. 697 m2
  5. tekniset tilat, pinta-ala n. 76 m2.

Milloin vuokrasopimus on allekirjoitettu, koska kaupungin  vuokraamat tilat ovat käyttökunnossa ja onko vuokrauskohde oikeasti edullinen vuokralaisen eli paras tarjolla oleva vaihtoehto kaupunkilaisten tarpeisiin, selviävät varmaan ajan kuluessa. Mutta miksi tämä vuokratila-asia on viivästynyt ja edelleen viivästyy? 

Asiaa tukevia linkkejä:

2.9.2019 tehty päätös

1.6.2020 tehty päätös 

keskiviikko, 8. heinäkuu 2020

Tässä U:gin koulujen lakkautuslista

UkinKoulut_m2m3.jpg

Otsikko on tietoisesti valittu, koska sille on vahvat perusteet. Ensin pala uusikaupunkilaista kouluhistoriaa. Kymmenisen vuotta sitten Uudessakaupungissa tehtiin äänin 22-21 valtuustopäätös, joka lakkautti viisi pientä koulua. Jäljelle jäivät: Hakametsän, Kalannin, Lokalahden, PohitullinPyhämaan, Saarniston ja Viikaisten koulut

Jo tuolloin eräät valtuutetut tarjosivat Viikaisten koululle puskutraktoria ja rakennuksen hävittämistä, koska koulu oli kuulema kylmä, sen katto vuosi eikä sinne riittänyt oppilaita

Toisin kävi, Viikaisten kouluun perusparannettiin jakelukeittiö noin kahdella miljoonalla. Tosin muutama vuosi sitä ennen Pohitullin kouluun valmistui oikea superkeittiö, josta riitti muonaa sadan metrin päässä sijaitsevaan Viikaisten keittiöönkin. Samoihin aikoihin kaavailtiin Viikaisten kouluun lähes kymmenenmiljoonan euron suurremonttia, mutta se jäi kaavailun asteelle.

Kymmenisen vuotta sitten käytiin myös vääntöä Novidan kohtalosta, koska se haluttiin osaksi suurempaa aikuiskoulutuskokonaisuutta. Yhteistyövaihtoehtoina nousivat esille porilainen Winnova, raisiolainen Raseko ja loimaalainen Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä.

Poliittisen väännön jälkeen uusikaupunkilaiset päättäjät liittivät Novidan silloiseen Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään (Lskky). Siinä Uudenkaupungin äänivalta on noin 23 prosenttia eli käytännössä päätösvalta Novidasta siirtyi Loimaan seudun kunnille. Lskky ylläpitää Novida – ammattiopisto ja lukio –oppilaitosta. Ammatillisen koulutuksen toimipaikat ovat Liedossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. 

Edellä mainittuja päätöksiä perusteltiin mm. sillä, että meidän tulee panostaa seinien sijasta opetuksen laatuun ja pienten koulujen lakkauttamisesta kerrottiin tulevan niin suuret säästöt, että sen seurauksena kaupungin talous saadaan kuntoon. Ehkä mielenkiintoisin tuolloin esitetty väittämä liittyy Pohitullin kouluun. Rakennuksen kerrottiin olevan niin hyvässä kunnossa, että se palvelee kymmenet vuodet tulevia uusikaupunkilaisia koululaissukupolvia. Siinä oli pieni historian kertaus, koska kaikki lukijat ja nykypäättäjät eivät tunne kymmenen vuoden takaisten kouluasioiden taustoja ja päättäjiä.

Maailma muuttui melkoisesti edellä esitettyjen päätösten ajoista. Ensinnäkin kaupungin väkiluku kääntyi vahvaan laskuun autotehtaan kehityksestä huolimatta. Kaupungin viime vuoden tilinpäätös ilmaisee asian näin: "Uudenkaupungin asukasluvun väheneminen on ollut pitkään poikkeuksellisen rajua, kun sitä verrataan vastaavan kokoisiin kuntiin, Varsinais-Suomeen tai koko maahan".

Uudenkaupungin väkipako koskee eniten lapsiperheitä. Tämän todistaa se, että Uudessakaupungissa syntyi kymmenen vuotta sitten noin 160 lasta, mutta viime vuosina syntyneiden uusikaupunkilaisten määrä ei yllä enää edes sataan. Maailma muuttuu aikuiskoulutuksenkin saralla siten, että ikäluokat pienenevät hälyttävästi myös siellä. Tästä taas seuraa se, että aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset joutuvat tulevaisuudessa karsimaan tarjontaansa. Se näkyy myös aikuiskoulutusta ja toisen asteen ammatillista koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Niille rakennetut tilat jäävät osin tarpeettomiksi.

Kun katsoo maailman menoa ja etenkin Uudenkaupungin väestökehitystä, voi todeta, että pahimman mahdollisen skenaarion toteutuessa meillä on valtavasti opetusneliötä lasta ja myös aikuisopiskelijaa kohden. Pitää myös varautua siihen, että saamme tarvittaessa lisää opetustilaa Novidasta, kun opetus siellä hiipuu minimiin. Vai luuleeko joku uusikaupunkilainen, että Loimaan seudun kunnat, joilla on 77 prosentin päätösvalta Lskky:ssä lakkauttavat omia paikallisia oppilaitoksiaan ja jättävät toimintaan Uudessakaupungissa Novidan opetustarjonnan, jossa järjestetään jatkossa ammattikoulutusta esim. loimaalaisille nuorille?

Jos emme hyväksy olemassa olevia tilastoja ja faktoja tai edes yritä vaikuttaa tilastojen julmiin lukuihin, meidän tulee jäävuoripuheiden sijaan keskittyä konkreettisiin tulevaisuuden näkymiin. - Jos takavuosina lakkautimme viisi pientä koulua, olemmeko nyt valmistautumassa viiden isomman koulun lopettamiseen: Kalannin kaksi koulua, Lokalahden -, Hakametsän -, Saarniston-  ja Pyhämaan koulun. Kuinka suhtaudumme näihin tyhjilleen jääviin kouluihin?

Tyhjät koulutilat eivät ole parasta kauppatavaraa, joten väkisinkin kaupungille ns. ylimääräinen kiinteistömassa kasvaa ja vieläpä runsaasti. Pahimmillaan saamme kaupunkiimme lisää valtavasti turhia opetusneliöitä, kun Novida jättää täkäläisiä tiloja keskittäessään toimintansa Loimaan tietämille. Jo nyt Novidassa painitaan isojen opetustilojen ja työsalien sekä pienten opetusryhmien kanssa. Esimerkiksi viime vuonna Novida myi 300000 eurolla yli 3000 neliön opetustilan Loimaalla ja luopui vuokraopetustiloista Liedossa. 

Novidan opetustoimintaa voi luonnehtia seuraavasti: "Nuorten ikäluokat pienenevät, kuntayhtymän kiinteän omaisuuden reaaliarvo on vähäinen ja kiinteistöjen kunnossapito ja nykyaikaisen kaluston ylläpitäminen vaativat entistä enemmän rahaa", näin toteaa Lounais-Suomen koulutuskuntayhtämän johtaja viime vuoden tilinpäätöksessä. 

Pitäisikö meidän tutkia kaupungin nykyisten koulujen rakenteellisen kunnon sekä toimivuuden riittävyys tulevaisuuden osalta esim. 20-30 vuoden osalta ja tehdä opetustilaratkaisut tältä pohjalta? Esimerkiksi Lssky on kunnostanut Uudessakaupungissa sijaitsevia Novidan rakennuksia sadoilla tuhansilla eurolla pelkästään viime vuonna. Olisiko toimiva ratkaisu siinä, että rakennamme reilulla 20 miljoonalla eurolla monitoimitalo-uimahallin hyödyntäen entisen Salcompin parkkipaikkoja ja maksimoimme nykyisten opetustilojen tarjoamat mahdollisuudet hintahaarukassa 15-20 miljoonaa?

Vai mikä on Sinun ratkaisusi, jotta saisimme kiinteistömassamme ja korjausvelkamme kasvun hallintaan?

Otetaan tähän loppuun vielä mielenkiintoinen pointti historiasta. Kymmenisen vuotta sitten Pohitullin koulun rakenteiden kunnosta ei olisi saanut edes kysyä tai ehdottaa niiden kuntotarkastusta. Kun näin kuitenkin tapahtui, joutui oppilaiden ja opetushenkilökunnan oloista huolestunut kaupunkilainen loppujen lopuksi tutkintapyynnön kohteeksi ja poliisin juttusille. Nyt samat ihmiset, jotka vannoivat Pohitullin koulun palvelevan kymmenet vuodet uusikaupunkilaisia ja rakensivat Pohtitullin ja Viikaisten kulmille monitoimihallin hinnalla keittiöitä, vaativat noin 100 miljoonan euron investointia, koska Pohitulli, Viikainen ja uimahalli ovat "korjauskelvottomia".

Otsikkoa ja tekstiä palvelevia linkkejä:

Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2019 tilinpäätös

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat kartalla

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän vuoden 2019 tilinpäätös

lauantai, 4. heinäkuu 2020

U:gin strategia 2030, veroäyri 30?

Hyvät strategiat päivityksineen turvaavat pitkän ja vakaan kehityksen, tämän todistaa niin Rooman valtakunnan kuin ottomaanien valtakunnan pitkä historia. Oikeilla strategioilla natsi-Saksa ja Neuvostoliitto nousivat vauhdilla maailman johtaviksi valtioiksi. Yhteisöjen nousu ja säilyminen perustuivat menneestä oppimiseen, vallitsevan arjen tuntemiseen ja tulevaisuuden käänteisiin varautumiseen.

Jos strategian laatijat eivät tunne maailman muutoksia ja kykene päivittämään strategioita, heidän yhteisönsä hukkuvat armotta maailman kehityksen ja käänteiden aaltoihin. Näin kävi niin natsi-Saksan kuin Neuvostoliiton, joiden elinkaari jäi paljon vaatimattomammaksi kuin esim. oman kaupunkimme, jolla historiaa riittää yli 400 vuoden ajalta.

Meillä luotiin aikoinaan 2030 strategia. Nyt voisi pohtia onko se päivittämisen tarpeessa vai saako se sulaa kuin hankeen virtsatut nimikirjaimet kevät auringon paahteessa. Valuvatko strategian uljaat tavoitteet ajan hautaan, kuten koripallomme menestyksen päivät?

Onko strategiassamme huomioitu Uudenkaupungin väestökehitystä, syntyvyyden romahtamista, kaupungin kiinteistömassan kasvua ja jopa korjausvelan räjähdysmäistä kasvua vanhojen kiinteistöjen hallintaan hankinnalla, huomioiko strategia valmisteille saatetun valtakunnallisen sote uudistuksen, entä takaako strategiamme lakisääteisten palvelujen turvaamisen?

Saattaako strategian härkäpäinen noudattaminen ja päivittämättä jättäminen kohdistaa veroprosenttimme dramaattisen korotuspaineen, voiko se alkaa kolm...? Miten Sinä näet tilanteen, onko strategia vain päättäjien hauskanpidon seurauksen syntynyttä sanahelinää, jolla ainoastaan rauhoitellaan kaiken rahoittajaa tavallista kaupunkilaista vai voiko strategiamme taata Uudellekaupungille menestyksekkään tulevaisuuden, kunhan vain noudatamme sitä kärsivällisesti?

perjantai, 19. kesäkuu 2020

Kesä on matkailun aikaa

Savonlinna vetää väkeä oopperalla, Ähtäri ja Ranua eläintarhoilla, Tykkimäen huvipuisto saa väen suuntaamaan Kouvolaan, Muumimaailma Naantaliin, Särkänniemi Tampereelle. Parhaimmillaan vetovoimaisimmat matkailukohteet saavat sadattuhannet suomalaiset vierailemaan joillakin paikkakunnilla.

Koronan seurauksena elämme kotimaisen matkailun superkesää. Kuinka hienosti Uusikaupunki onnistuu matkailumarkkinoinnissaan, sen näyttää syksy ja vierailijatilastot. Jokaisen sopii tahollaan positiivisin mielin toivoa matkailumarkkinoijiemme ponnistelujen onnistumista ja turistimassojen massiivista vyöryä Uuteenkaupunkiin.

Ehkäpä juuri nyt helteen herpaannuttamina voimme aprikoida kaupunkimme matkailullisia edellytyksiä. Uusikaupunki on portti maailman kauniimpaan saaristoon, jossa, ainutlaatuisen luonnon lisäksi, historiallisesti eksoottiset kohteet, kuten Putsaari, Isokari ja Katanpää, odottavat matkailijamassoja. Mannerkaupunki tarjoaa automuseon, Pilvilinnan, keskustan museon, kirkkoja  -mutta riittävätkö nämä kohteet? Tarvitsemmeko jonkun vetonaulan tehostamaan perinteisiä matkailumagneettejamme? Miltä tuntuisi huvipuiston rakentaminen kaupunkiimme, entä moottorirata, vesipuisto tms.

Yksi meidän vetonaulamme löytyy torin vierestä Rauhan puistosta. Pitäisikö sinne lisätä riippumattoja, jotta kaupunkiimme saapuisi tuhansia rentoja turisteja? Pitäisikö Pakkahuoneen markkinointiin satsata enemmän euroja? Pääseekö retroilmeellä höystetty kaupunkikeskeinen Santtion leirintäalue uimarantoineen ansaitsemansa arvoon matkailumarkkinoinnissamme? Onko matkailu sen alan yrittäjien oma asia ja kaupunki pitäköön rahansa poissa matkailunmarkkinoinnista? Olemmeko matkailun näkökulmasta onnistuneet niin hyvin kuin mahdollista ja voimme pitää nykyistä matkailumme tuottoa maksimisaavutuksena? Kuinka Sinä näet matkailun merkityksen Uudellekaupungille, tarvitaanko lisää luovuutta vai rahaa vai onko parempi unohtaa matkailu ja keskittyä kokonaisvaltaisesti johonkin muuhun?

Hyvää juhannusta!

sunnuntai, 14. kesäkuu 2020

Kiinteistömassa ja sen korjausvelka ei kiinnosta päättäjiä

Budjetti_2020.jpg

Uudessakaupungissa tiedostetaan kaupungin omistuksessa olevan kohtuuttoman suuri kiinteistömassa. Korjausvelan tapahtunut ja tulevaisuudessa tapahtuva kasvukin myönnetään. Jopa sihyä perustellaan korjausvelalla. Mutta mitä käytännön toimia kaupungissamme on tehty kiinteistömassan pienentämiseksi tai korjausvelan vähentämiseksi?

Toissavuonna päättäjämme pohtivat kiinteistömassamme suuruutta ja päättivät, että turhista kiinteistöistä täytyy päästä eroon. Mi on tapahtunut tuon kiinteistömassasta päivittelyn ja myyntivaatimusten jälkeen?

- Ei yhtään mitään, ensimmäistäkään kiinteistöä ei ole edes yritetty myydä. Ainoa myyntiin pistetty ja ostajankin löytänyt kaupungin kiinteistö lienee ollut Kalannin kunnantalo, josta tarjottiin noin 250 000 euroa. Moni muistaa, että kaupat jäivät puuastioiden yllättävän esittely- ja säilytystarpeen vuoksi syntymättä ja Kalannin kunnantalo on edelleen myymättä.

Jos tutkit vuoden 2020 budjettia, huomaat kauhistelun jatkuvan, mutta jatkaessasi 2020 budjetin lukemista em. kauhistelu osoittautuu sanahelinäksi ja lukijan epäonnistuneeksi sumuttamiseksi. Todellisuudessa valmistelijat/päättäjät eivät näytä välittävän kaninpapanan vertaa kaupungin kiinteistömassasta tai korjausvelasta, sillä budjettikirjassa kiinteistöjen arvioitujen myyntitulojen kohdalla komeilee pyöreä nolla (0€). Herää väkisinkin epäilys salkutusten, myyntiin asettamisten ja vastaavien vakavuudesta: Eikö niistä turhista kiinteistöistä halutakaan päästä eroon?

Totuus ja yhtä varma asia kuin kaupunkimme väkiluvun lasku on kiinteistömassan kasvu ja sitä kautta tapahtuva korjausvelan kasvu. Onhan kaupunki ostanut ja vuokrannut lisää tiloja entisten päälle! Voiko olla niin, että päättäjien tai virka-ammattilaisten joukosta puuttuu riittävä kyky markkinoida kiinteistöjä vai elämmekö kaupungissa, jossa vain päätöksillä, niihin liittyvillä kauhisteluilla, pätemisellä ja sometykkäyksillä on väliä, mutta itse päätösten toteutuksiin saati niiden valvontaan ei paneuduta eikä kiinteistöistä tehdyistä päätöksistä piitata tuon taivaallista. Onko kaupunkimme arvelluttavan valmistelun, asioihin riittävästi perehtymättömien päättäjien ja ajelehtivan johtamisen uhri? Miten esimerkiksi tehty päätös a-sairaalan jatkoremontin rahoituksen "yllättävästä" tarpeesta ja jo päätettyjen toisen kohteen määrärahojen siirrosta a-sairaalaan (1,5 M€) voi ennakoida? Valtuustopäättäjät eivät sen (1,5M€) perään huudelleet -sen sijaan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kirjoituksista riitti puheita, vaateita ja vastuullisten sormilla osoittelua! 

Onko aika, lähes puoli tilivuotta jo odotettetuamme myynti-ilmoituksia, ryhtyä aktiivisesti markkinoimaan kaupunkimme ns. turhia kiinteistöjä, pitääkö myytävät kohteet antaa kiinteistönvälittäjille, tarvitsemmeko konsulttiapua myytävän kiinteistömassan kartoittamisessa ja kohderyhmän löytämisessä vai kannattaako kiinteistöjä jopa lahjoittaa, jotta päästään kasvavasta korjausvelasta eroon? Mikä on Sinun visiosi