Otsikko on tietoisesti valittu, koska sille on vahvat perusteet. Ensin pala uusikaupunkilaista kouluhistoriaa. Kymmenisen vuotta sitten Uudessakaupungissa tehtiin äänin 22-21 valtuustopäätös, joka lakkautti viisi pientä koulua. Jäljelle jäivät: Hakametsän, Kalannin, Lokalahden, Pohitullin, Pyhämaan, Saarniston ja Viikaisten koulut.
Jo tuolloin eräät valtuutetut tarjosivat Viikaisten koululle puskutraktoria ja rakennuksen hävittämistä, koska koulu oli kuulema kylmä, sen katto vuosi eikä sinne riittänyt oppilaita.
Toisin kävi, Viikaisten kouluun perusparannettiin jakelukeittiö noin kahdella miljoonalla. Tosin muutama vuosi sitä ennen Pohitullin kouluun valmistui oikea superkeittiö, josta riitti muonaa sadan metrin päässä sijaitsevaan Viikaisten keittiöönkin. Samoihin aikoihin kaavailtiin Viikaisten kouluun lähes kymmenenmiljoonan euron suurremonttia, mutta se jäi kaavailun asteelle.
Kymmenisen vuotta sitten käytiin myös vääntöä Novidan kohtalosta, koska se haluttiin osaksi suurempaa aikuiskoulutuskokonaisuutta. Yhteistyövaihtoehtoina nousivat esille porilainen Winnova, raisiolainen Raseko ja loimaalainen Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä.
Poliittisen väännön jälkeen uusikaupunkilaiset päättäjät liittivät Novidan silloiseen Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään (Lskky). Siinä Uudenkaupungin äänivalta on noin 23 prosenttia eli käytännössä päätösvalta Novidasta siirtyi Loimaan seudun kunnille. Lskky ylläpitää Novida – ammattiopisto ja lukio –oppilaitosta. Ammatillisen koulutuksen toimipaikat ovat Liedossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa.
Edellä mainittuja päätöksiä perusteltiin mm. sillä, että meidän tulee panostaa seinien sijasta opetuksen laatuun ja pienten koulujen lakkauttamisesta kerrottiin tulevan niin suuret säästöt, että sen seurauksena kaupungin talous saadaan kuntoon. Ehkä mielenkiintoisin tuolloin esitetty väittämä liittyy Pohitullin kouluun. Rakennuksen kerrottiin olevan niin hyvässä kunnossa, että se palvelee kymmenet vuodet tulevia uusikaupunkilaisia koululaissukupolvia. Siinä oli pieni historian kertaus, koska kaikki lukijat ja nykypäättäjät eivät tunne kymmenen vuoden takaisten kouluasioiden taustoja ja päättäjiä.
Maailma muuttui melkoisesti edellä esitettyjen päätösten ajoista. Ensinnäkin kaupungin väkiluku kääntyi vahvaan laskuun autotehtaan kehityksestä huolimatta. Kaupungin viime vuoden tilinpäätös ilmaisee asian näin: "Uudenkaupungin asukasluvun väheneminen on ollut pitkään poikkeuksellisen rajua, kun sitä verrataan vastaavan kokoisiin kuntiin, Varsinais-Suomeen tai koko maahan".
Uudenkaupungin väkipako koskee eniten lapsiperheitä. Tämän todistaa se, että Uudessakaupungissa syntyi kymmenen vuotta sitten noin 160 lasta, mutta viime vuosina syntyneiden uusikaupunkilaisten määrä ei yllä enää edes sataan. Maailma muuttuu aikuiskoulutuksenkin saralla siten, että ikäluokat pienenevät hälyttävästi myös siellä. Tästä taas seuraa se, että aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset joutuvat tulevaisuudessa karsimaan tarjontaansa. Se näkyy myös aikuiskoulutusta ja toisen asteen ammatillista koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Niille rakennetut tilat jäävät osin tarpeettomiksi.
Kun katsoo maailman menoa ja etenkin Uudenkaupungin väestökehitystä, voi todeta, että pahimman mahdollisen skenaarion toteutuessa meillä on valtavasti opetusneliötä lasta ja myös aikuisopiskelijaa kohden. Pitää myös varautua siihen, että saamme tarvittaessa lisää opetustilaa Novidasta, kun opetus siellä hiipuu minimiin. Vai luuleeko joku uusikaupunkilainen, että Loimaan seudun kunnat, joilla on 77 prosentin päätösvalta Lskky:ssä lakkauttavat omia paikallisia oppilaitoksiaan ja jättävät toimintaan Uudessakaupungissa Novidan opetustarjonnan, jossa järjestetään jatkossa ammattikoulutusta esim. loimaalaisille nuorille?
Jos emme hyväksy olemassa olevia tilastoja ja faktoja tai edes yritä vaikuttaa tilastojen julmiin lukuihin, meidän tulee jäävuoripuheiden sijaan keskittyä konkreettisiin tulevaisuuden näkymiin. - Jos takavuosina lakkautimme viisi pientä koulua, olemmeko nyt valmistautumassa viiden isomman koulun lopettamiseen: Kalannin kaksi koulua, Lokalahden -, Hakametsän -, Saarniston- ja Pyhämaan koulun. Kuinka suhtaudumme näihin tyhjilleen jääviin kouluihin?
Tyhjät koulutilat eivät ole parasta kauppatavaraa, joten väkisinkin kaupungille ns. ylimääräinen kiinteistömassa kasvaa ja vieläpä runsaasti. Pahimmillaan saamme kaupunkiimme lisää valtavasti turhia opetusneliöitä, kun Novida jättää täkäläisiä tiloja keskittäessään toimintansa Loimaan tietämille. Jo nyt Novidassa painitaan isojen opetustilojen ja työsalien sekä pienten opetusryhmien kanssa. Esimerkiksi viime vuonna Novida myi 300000 eurolla yli 3000 neliön opetustilan Loimaalla ja luopui vuokraopetustiloista Liedossa.
Novidan opetustoimintaa voi luonnehtia seuraavasti: "Nuorten ikäluokat pienenevät, kuntayhtymän kiinteän omaisuuden reaaliarvo on vähäinen ja kiinteistöjen kunnossapito ja nykyaikaisen kaluston ylläpitäminen vaativat entistä enemmän rahaa", näin toteaa Lounais-Suomen koulutuskuntayhtämän johtaja viime vuoden tilinpäätöksessä.
Pitäisikö meidän tutkia kaupungin nykyisten koulujen rakenteellisen kunnon sekä toimivuuden riittävyys tulevaisuuden osalta esim. 20-30 vuoden osalta ja tehdä opetustilaratkaisut tältä pohjalta? Esimerkiksi Lssky on kunnostanut Uudessakaupungissa sijaitsevia Novidan rakennuksia sadoilla tuhansilla eurolla pelkästään viime vuonna. Olisiko toimiva ratkaisu siinä, että rakennamme reilulla 20 miljoonalla eurolla monitoimitalo-uimahallin hyödyntäen entisen Salcompin parkkipaikkoja ja maksimoimme nykyisten opetustilojen tarjoamat mahdollisuudet hintahaarukassa 15-20 miljoonaa?
Vai mikä on Sinun ratkaisusi, jotta saisimme kiinteistömassamme ja korjausvelkamme kasvun hallintaan?
Otetaan tähän loppuun vielä mielenkiintoinen pointti historiasta. Kymmenisen vuotta sitten Pohitullin koulun rakenteiden kunnosta ei olisi saanut edes kysyä tai ehdottaa niiden kuntotarkastusta. Kun näin kuitenkin tapahtui, joutui oppilaiden ja opetushenkilökunnan oloista huolestunut kaupunkilainen loppujen lopuksi tutkintapyynnön kohteeksi ja poliisin juttusille. Nyt samat ihmiset, jotka vannoivat Pohitullin koulun palvelevan kymmenet vuodet uusikaupunkilaisia ja rakensivat Pohtitullin ja Viikaisten kulmille monitoimihallin hinnalla keittiöitä, vaativat noin 100 miljoonan euron investointia, koska Pohitulli, Viikainen ja uimahalli ovat "korjauskelvottomia".
Otsikkoa ja tekstiä palvelevia linkkejä:
Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2019 tilinpäätös
Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat
Kommentit